Jälleen leviämisvaiheessa

Pääkaupunkiseutu siirtyi koronavirustilanteessa jälleen leviämisvaiheeseen. Hallitus kokoontuu ylihuomenna miettimään Suomen tämän hetkistä pandemiatilannetta. Aluehallintovirasto sekä kunnat miettivät, mitä rajoituksia täytyy ottaa käyttöön. Jos vanhat merkit pitävät paikkansa, ainakin ravintoloiden aukioloaikoja rajoitetaan taas. Samoin tulee kokoontumisrajoituksia. 

Sunnuntaina laitoin kirjekuoreen aiemmin kesällä hankkimani Blind Channelin keikkaliput. Harmitti, mutta ei voi mitään. Tulin kuitenkin siihen tulokseen, että vaikka minulla onkin jo molemmat rokoteannokset saatuna, minulla on myös menossa sytostaattihoito eikä ole ehkä kovin järkevää lähteä isoon yleisötapahtumaan. Ilman sytostaattihoitoa olisin lähtenytkin tai jos tartuntaluvut olisivat olleet matalammat. Toivottavasti Blind Channelin keikka kuitenkin toteutuu, jotta tuntematon lippujen saaja pääsisi katsomaan sitä. 

Nyt siis ollaan pandemiatilanteessa, jollainen oli viimeksi maaliskuussa. Ja maaliskuussa otettiin myös poikkeustila käyttöön. Onneksi nyt ei kuitenkaan sairaalahoidossa ja varsinkaan tehohoidossa ole yhtä paljon koronapotilaita kuin maaliskuussa. Mutta onhan tämä taas mielenkiintoista seurata, mitä tapahtuu. Ja mitä ei tapahdu. 

Ilmat ovat viilentyneet mukavasti ja sen vuoksi tuntuu, että aivotkin toimivat vähän paremmin. Nivelreuma aiheuttaa vieläkin kipuja ja ne haittaavat arjen asioita. Tein huomista lounasta varten pasta-chorizo -salaatin ja olipa työlästä saada majoneesiputkilosta majoneesit ulos. Puristusvoimaa ei käsissäni ole vieläkään. Ruuanlaitosta on kuitenkin tullut taas mukavampaa, koska uuniakin voi käyttää. Siis ilman, että koko asunto muuttuu saunaksi. Eilen latoin lihapullia ja perunamuusia. Tänään broileria sinihomejuustokastikkeessa ja uunijuureksia.

Viikonloppuna koitan saada keittiön remontin valmiiksi. Tai ainakin tavarat pois ja katon sekä seinät maalattua. Toivottavasti nivelkivut eivät ainakaan pahene. 

Vielä on kesää jäljellä

 Viime päivien viileämmät säät ovat olleet tervetullutta vaihtelua helteiseen kesään. Muutama yö sitten nukuin ikkuna auki ja heräsin yöllä siihen, että palelin. Oli käytävä hakemassa lämmin peitto päälle. Aamuisin, kun olen lähtenyt Stellan kanssa aamulenkille, on viileimpinä aamuila ollut alle 10 astetta lämmintä. Huomisesta lähtien päivälämpötilat taas nousevat, mutta se ei haittaa, koska sisällä on kuitenkin sopivan viileää. 

Tämän viikon olen taas päivystänyt ja myös kaksi seuraavaa viikkoa päivystän. Kesälomien vuoksi on vaihdeltu vuoroja ja heinäkuu on ehdottomasti paras aika päivystää. Ei nimittäin pääsääntöisesti tapahdu yhtään mitään. Hiljaista kuin huopatossutehtaalla. 

Remonttini ei ole edennyt yhtään. Syynä ei ole kuitenkaan enää helteet vaan nivelkivut. Toivottavasti jo kuukauden päästä sytostaatit alkaisivat helpottaa oireita ja pääsisin jatkamaan remonttia. Kaaoksen keskellä eläminen ei ole kovin mukavaa.

Tänään mietin, onko kyse iästä vai pandemiasta, kun ihmiset ovat alkaneet ottaa yhteyttä. Ja erityisesti soittamalla puhelimella. Tänään olin vanhempieni luona ja istuutumassa juuri kahvipöytään, kun puhelimeni soi. Numero oli aivan vieras, mutta koska olen päivystäjänä, vastasin puhelimeen. Soittaja oli sairaanhoito-opiston aikainen opiskelukaverini. Olimme opiskeluaikana parhaimmat ystävykset, mutta valmistumisen jälkeen tiemme erkanivat. Olipa ihanaa, kun hän vuosikymmenten tauon jälkeen oli kaivanut yhteystietoni esiin!!! Olen monta kertaa koittanut löytää häntä sosiaalisesta mediasta ja etsinyt Googlen avulla, mutta jos sukunimi on vaihtunut, ei henkilöä löydä. Hän oli nyt jo toinen ihminen kaukaa menneisyydestäni, joka on tänä vuonna yllättäen ottanut yhteyttä. 

Viilentyneiden säiden vuoksi on jaksanut välillä laittaa ruokaakin, vaikka ei joka päivä. Tänään keitin lounaaksi uusia perunoita, lisäksi kylmäsavulohta, smetanakastiketta,  keitetty kananmuna sekä kasviksia.

Päivälliseksi paellan tyyppinen risotto. 

Pandemiatilanne on mennyt taas huonompaan suuntaan. Uusien tartuntojen osalta. Sairaalahoitoa tarvitsevien sekä kuolleiden määrä ei kuitenkaan ole noussut samassa suhteessa tartuntojen kanssa. Rokotteista on siis ehkä hyötyä, vaikka täysi rokotussuoja eli molemmat annokset on saanut vasta hieman yli 30% suomalaisista. Mediassa onkin nyt yhä useammin asiantuntijoiden kannanottoja, joiden mukaan tartuntalukuja ei enää pitäisikään seurata vaan ainoastaan vakavasti sairastuneiden lukumäärää. 

Syksy voikin olla mielenkiintoinen. Hallituksella pitäisi olla työn alla hybridistrategia 3.0. Missä vaiheessa se valmistuu ja julkaistaan, siitä ei ole tietoa. Hallitus ja eduskunta kun ovat nyt kesälomalla. Koulut alkavat jo muutaman viikon päästä ja toistaiseksi päätös on, että koulut aloitetaan lähiopetuksessa. Lapsia ei ole kuitenkaan vielä rokotettu - edes ensimmäistä kertaa - joten mikä mahtaa olla tilanne muutama viikko koulujen alkamisen jälkeen. 

Jaksaa, jos jaksaa

 Onpa ottanut koville nämä helteet! Vanhuus ei todellakaan tule yksin. Mutta helletäkin vastaan voi taistella. Yläkerrassa on hurissut neljä viilennyslaitetta juhannuksesta lähtien ja keittiössä vielä yksi. Keittiössä pystyy jo laittamaan ruokaakin. Ei tosin uuniruokia. Mutta yläkerrassa on mahtavaa! Yksi viilennin makuuhuoneissa ja kaksi viilennintä yläkerran käytävällä. Harmi vain, että suurin osa tekemättömistä hommista olisi alakerrassa. Katselin jo näitä samoja Emaxin puhaltimia, mutta joka paikasta loppuunmyyty. En halua sellaista, josta poistoputki pitäisi laittaa ikkunasta ulos. Tikru ei karkaa parvekkeelta, mutta jos jokin ikkuna on auki, siinä ei saa olla "kissan mentävää aukkoa". Ja jäähdytinlaitteiden putket edellyttävät, että ikkuna on auki niin, että siitä kissakin mahtuisi ulos. Tai sitten pitäisi hankkia jokin mittatilauksella tehty levy, joka estää kissan vaan eipoistoputken ulosmenon.

Yläkerrassa on mukavan viileää. Niin viileää, että ei tarvitse aina nousta sängystä ylös, koska Stella ja Tikru viihtyvät erinomaisesti sängyssäni.

Paluu 1980-luvulle keittiön kylmälaitteiden osalta on ollut mielenkiintoinen. Miten onnellinen kauan sitten olinkaan, kun pakastelokeron sijasta olikin jääkaappi-pakastin -yhdistelmä. Ja nyt tuollainen ei tunnu riittävän yhtään mihinkään!! Mutta olihan ruokavalionikin 1980-luvulla aika erilainen. Perunaa, pastaa tai riisiä ja sitten jotain lihaa. Kurkkua ja tomaattia jos oli varaa. Nyt on ongelmana, mihin saa tungettua kaikki parsat, kukkakaalit, parsakaalit, paprikat jne. Ja entäs marinoitumassa oleva riimiliha? Sekin pitää saada mahdutettua jääkaapin vihanneslatikkoon. 

Muutama päivä sitten harmittelin Facebookissa, että ei taida tulla meille enää sukujouluja. Koska ei jääkaappiini mahdu edes kala-alkupalojen lautanen 13:lle hengelle. Ja entä ne kaikki muut? Ei nyt pelkillä kaloilla ja äyriäisillä joulusta selvitä!! Mutta sainkin vinkin, että jääkaappeja voi myös vuokrata. En varsinaisesti kaipaa olohuoneessani ollutta isoa jääkaappia....paitsi juhlien ja erityisesti joulun aikaan. 

Toisen koronarokotteeni sain viime maanantaina. Ei tullut siitäkään mitään sivuvaikutuksia. En kuitenkaan ole vielä mennyt käymään Vagabondassa syömässä. Näillä helteillä ei ole kovin usein nälkäkään. 

Järjestelmäkamerastani loppui akku enkä löydä akkulaturia mistään. Sen vuoksi valokuviakaan ei voi ottaa. Kännykällä tietenkin, mutta siinä on niin surkea kamera, että ei oikein viitsi. Vapaa-aikani olen käyttänyt suurimmaksi osaksi laiskotteluun ja suoratoisto-ohjelmien katselemiseen. Ja tietysti käynyt Stellan kanssa ulkona. 

Pandemiatilanteen seuraaminenkin on jäänyt vähemmälle eli taas puuttuu muutaman päivän luvut. 

Kerran sairaanhoitaja, aina sairaanhoitaja

 Olen mielenkiinnolla seurannut keskustelua pandemiasta sosiaalisessa mediassa. Ja monta kertaa harmitellut, miksi vuosi sitten kirjahyllyä siivotessani heitin pois kaikki sairaanhoito-opiston aikaiset oppikirjat. Varsinkin tartuntatautiopin ja mikrobiologian oppikirjat. 

Nyt, kun olen liikkunut enemmän ihmisten ilmoilla, olen pistänyt merkille monta asiaa. Varsinkin "maskien" käytössä. Pandemian aikana kansankielellä maski tarkoittaa mitä tahansa esinettä, joka peittää nenän ja suun. Kuitenkin pitäisi erottaa kasvomaskit ja hengityssuojaimet toisistaan. Kasvomaskeja ovat kangasmaskit, nk kansanmaskit ja kirurginmaskit. Hengityssuojaimia taas ovat ffp1-, ffp2- ja ffp3-tason hengityssuojaimet. Muitakin hengityssuojaimia on, mutta jos nyt ajatellaan vain koronavirusta, nuo ovat ne tärkeimmät. 

Kasvomaskin tarkoitus on pysäyttää omat sylkipisarat oman maskin sisäpuolelle. Ja vieressä olevan kasvomaskittoman sylkipisarat oman maskin ulkopuolelle. On todettu, että valtaosa koronaviruksista on sylkipisaroissa. Kasvomaski siis suojaa räkimästä muiden päälle ja saamasta muiden räkää omalle naamalleen. 

Kirurginmaskit on alunperin kehitetty suojaamaan potilasta lääkärin tai hoitajan suussa ja sieraimissa olevilta bakteereilta. Erityisesti leikkaussaleissa, jossa potilaalla on avohaava ja johon ei saisi päästä pientäkään määrää bakteereja. Muuten on ikävässä tapauksessa tiedossa infektio, jonka hoitaminen voi kestää kauan. Pahimmassa tapauksessa potilas kuolee. 

Bakteerit ovat kooltaan suurempia kuin virukset ja sen vuoksi kirurginmaskien suojateho koskeekin bakteerin kokoisia ja sitä suurempia mikrobeja. Ei viruksia. Enää ei kielletä koronaviruksen leviämistä myös aerosolitartuntana (tämä fakta olisi löytynyt viime kesänä hävittämistäni oppikirjoista), mutta yllättävän moni ei halua uskoa asiaa. Ei haluta uskoa, että kasvomaski ei sittenkään suojaa kunnolla. Ja jos koittaa ehdottaa, että vaihtaisivat kasvomaskinsa hengityssuojaimiin (ffp2 tai vielä mieluummin ffp3, ffp1 ei ole riittävä viruksille), vastustus on yllättävän suurta. Osalle ihmisistä kasvomaskeista on tullut kuin taaperolle nalle yöunille mennessä. Tai unirätti. Tai risti tai Thorin vasara kaulaketjussa. 

Reilu vuosi sitten olin hyvin varovainen. Olin aikoinaan lukenut, päähäni päntänyt ja tenttinyt ne oppikirjat, jotka heitin viime kesänä roskikseen. Lisäksi olin ollut mukana perustamassa uutta röntgeniä Auroran sairaalan tiloihin, kun Helsingin kaupungin infektio-osastot siirtyivät HYKS:ille (nyk. HUS). Kävin silloin tutustumassa osastoihin, joissa hoidettiin yleisvaarallisia tartuntatauteja sairastavia potilaita. Ja myös siihen, miten bakteereilta, viruksilta ja muilta mikrobeilta suojaudutaan. 

Mitä sitten näen tai kuulen? Ihmiset käyttävät erilaisia kasvomaskeja, mutta miten? Ottavat välillä pois naamaltaan,  laittavat käytetyn kasvomaskin ravintolassa pöydälle, pitävät kasvomaskiaan välillä leuan alla, laittavat käytetyn kasvomaskin taskuun tai käsilaukkuun.....ja sitten sama takaisin naamalle. Jotkut tuntemani ihmiset käyttävät sentään hengityssuojaimia, mutta niitäkin samalla tavalla. 

No, jokainen tavallaan. Vain omien yli 90-vuotiaiden vanhempieni kohdalla olen ollut aika ehdoton. Kertakäyttöistä hengityssuojainta käytetään vain kerran ja sitä ei edes tuoda kotiin vaan laitetaan takaisin tullessa taloyhtiön roskikseen. Ja hengityssuojain otetaan pois naamalta oikealla tavalla. Kädet myös pestään välittömästi suojaimeen koskemisen jälkeen. Jos pesumahdollisuutta ei ole, käytetään käsidesiä. 

Suomessa on koko pandemian ajan ollut varsin hyvä tilanne, joten omat varotoimeni saattavat olla ylimitoitettuja. Mutta ainakin ne ovat aseptisesti oikein. Minä en pelästy, jos bussissa viereeni istuu kasvomaskiton henkilö tai jos kaupassa kassajonossa joku seisoo kiinni minussa. Jos sosiaalista mediaa on uskominen, monet edelleen pelkäävät koronavirusta. Ihan liiankin kanssa. Kannattaa suojata itsensä, jolloin ei tarvitse erakoitua eikä pelätä kanssaihmisiä. Hengityssuojaimia saa jo noin 50 sentillä/kpl. Ja oikealla tavalla käsiteltynä sellaistakin voisi käyttää useamman kerran. Mutta ei taskuun työntämällä. 

Virusinfektiolla on aina ollut jälkiseurauksia. Koronaviruksen yhteydessä puhutaan nyt paljon nk longcovidista. En kiellä sen olemassaoloa, mutta hetkinen...ei kukaan vaatinut rajoja kiinni, ravintoille lyhennettyä aukioloaikaa ja maskeja naamalle kauppoihin ja joukkoliikennevälineisiin, kun minä aikoinaan sain influenssan jälkeen nivelreuman. Enkä ole tässä maassa ainoa, joka on saanut koko lopun elämäänsä kestävän kiusan jonkin virustaudin jälkeen. Jälkitaudit kuuluvat virusinfektioihin. Siis niillä, joilla on huono tuuri. Minulla oli huono tuuri, mutta en syytä sinua, naapuriani, sukulaisiani, työkavereitani, samaan aikaan bussissa matkustaneita enkä edes silloista hallitusta siitä, että minulle kävi kuten kävi. Elämä on täynnä riskejä. Joku voittaa lotossa ja joku sairastuu. 

Jos sinä lukijani pelkäät koronavirusta, ihan oikeasti vaihda kasvomaskisi hengityssuojaimeen! Ei tarvitse enää pelätä. Minulla on menossa sutostaattihoito enkä pelkää käydä lähikaupassa, kunhan käytän hengityssuojainta. Jos sellainen suojaa infektio-osastoilla sitä henkilökuntaa, joka hoitaa koronapotilaita, miksi se ei suojaisi tavallista kansalaista kauppareissuilla? 

Pandemiatilanne on mitä on. Luonnollisesti Pietarista saapuvat jalkapallofanit tuovat virusta taas Suomeen. Mutta niin voisivat tuoda muutkin kuin jalkapallofanit. Tänään THL ei ole julkaissut päivän uusia tartuntoja. Jokainen, joka on vähänkin lukenut viime päivien uutisia tietää, että tartuntoja on nyt enemmän kuin eilen. Mutta ei kannatakaan tuijottaa yhden päivän lukuja. Kahden viikon luvut on jo paljon parempi mittari. 

Sitten muihin asioihin Voi miten ihana on tämä uusi viilentävä puhallin!! Kun olin käyttänyt sitä 15 minuuttia, tilasin kaksi samanlaista lisää. Vanhoista jäähdyttämistä toinen menee yläkerran käytävälle ja toinen olohuoneeseen. Tilaamani uudet jäähdyttimet tulevat makuuhuoneisiin.

On tänään laitettu vähän ruokaakin. Karitsan sisäfilettä, uusia perunoita, valkosipulismetanaa ja salaattia. 

Huomenna on uusi päivä. Pitäisi istuttaa yrtit isompiin ruukkuihin ja samoin äitienpäivänä siskoni tyttäreltä saamani tomaatintaimet. Toivottavasti ei ole liian kuuma. Ihan vain naapureita ajatellen en haluaisi huseerata nakupellenä takapihalla. 

HYVÄÄ JUHANNUSTA!

Päivä alkoi taas lyhenemään

 Eilen oli kesäpäivänseisaus. Päivä alkaa taas lyhenemään ja yö pitenemään. Pidin eilen vapaapäivän, koska olohuoneeni sisäkattoa tultiin korjaamaan. Yläkerrassa tapahtui 5 vuotta sitten vesivahinko ja alakerrassa olohuoneen katto jouduttiin avaamaan. Onneksi ei ehtinyt syntyä kosteusvauriota. Huoltoyhtiöstä silloin ilmoitettiin, että katto tullaan lähiaikoina laittamaan kuntoon. "Lähiaikoina" on tietysti ihmisen elämässä ja etenkin Universumissa suhteellinen käsite, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

Kun katonkorjaaja saapui, hänellä ei ollut maskia. Kyseessä oli jo yli 60-vuotias mies ja hänellä apulaisena saman ikäinen vaimonsa. Olisivat olleet valmiita hakemaan astmaa sairastavalle miehelle happisäilöllä varustetun hengityssuojaimen, mutta tulin siihen tulokseen, että eiköhän minun ffp3-hengityssuojaimeni kuitenkin riitä. Sisällä asunnossa oli kuuma ja työ fyysisesti raskasta eikä pääkaupunkiseudun pandemiatilannekaan ole enää paha. Pidin itse hengityssuojainta koko remontin ajan ja voin sanoa, että aivot meinasivat sulaa. Työnteosta ei olisi tullut minullakaan yhtään mitään. Katto saatiin kuntoon ja nyt sitten tietysti huomaa, että pitäisi varmaan maalata tuoltakin seinät. 

Eilen oli äitini syntymäpäivä. Hän täytti jo 94 vuotta. Kävin illalla siskoni kanssa vanhempieni luona kahvilla. On pitkä aika siitä, kun olemme siskoni kanssa viimeksi olleet samassa sisätilassa ilman hengityssuojaimia. Joten olipa mukavaa pitkäastä aikaa istua yhdessä kahvipöydässä!

Tänään on helle jatkunut ja sääennusteen mukaan jatkuu vielä ainakin yli viikon. Tilasin äsken Mustista ja Mirristä Stellalle viilentävän makuualustan. Sekään ei taida ehtiä juhannukseksi, mutta melko varmasti tulee jo alkuviikosta. 

Lounaaksi laitoin vain salaattia. Muutama viipale salamimakkaraa ja salaatinkastiketta päälle. Pullo kivennäisvettä ja lounas oli siinä. Päivälliseksi sentään jaksoin paistaa porsaan ulkofilepihvit. Nekin vain salaatin kanssa, koska mitään sen tuhdimpaa ei näin kuumalla tarvitse. 

Vielä pitäisi käyttää Stella iltalenkille. Ei yhtään huvittaisi lähteä ulos helteeseen. Sisällä sentään on viilentävä puhallin työpöytäni vieressä, mutta ulkona on kuuma kuin saunassa. Iltalenkin jälkeen vielä suihkuun ja sen jälkeen voisi tehdä vaikka pirtelön. 

Pandemiatilanteessa ei mitään merkittävää uutta. 

Huh hellettä!!!!

 Ulkona lämpötila oli tänään +29°  ja sisällä +27°. Ei puhettakaan, että olisi jaksanut tehdä oikein mitään. Tai sain sentään molemmat kylpyhuoneet pestyä, mutta siinäpä se. 

Eilen oli lähes yhtä lämmintä kuin tänäänkin. Minun olisi tehnyt mieli lähteä Vagabondan terassille, mutta koska sytostaattihoito on menossa, päätin pysyä kotona. Alkuillasta laitoin kaverilleni viestiä ja kysyin, haluaisko hän tulla pihalleni iltaa istumaan, juomaan viiniä ja syömään tapaksia. Hänelle sopi, joten kolme tuntia menikin oikein mukavasti, kun oli seuraa. Käytimme vielä Stellan lyhyellä lenkillä. 

Tänään heräsin aamulla aikaisin, vaikka sunnuntaisin ei ole mikään kiire minnekään. Keitin aamukahvit ja jääkaapista otin eiliset tapasten loput. Tikru varasti taas kerran Serranon kinkut lautaseltani. 

Päivällä lämpötila vain nousi ja suurin osa päivästä menikin sängyn päällä maaten ja ohjelmia katsellen. Lounaaksi jaksoin sentään paistaa vähän lohta ja jättikatkarapuja. Vähän miniparsaa seka hollandaise-kastiketta.

Alakerrassa keittiössä on todella kuuma. Huone on matala ja lämpenee nopeasti. Pelkkä pöytätuuletin ei oikein raikasta ilmaa. Makuuhuoneissa on onneksi jäähdyttävät tuulettimet ja hetken mielijohteesta katsoin Googlesta, millaisia jäähdyttmiä olisi tarjolla. Kävi niin hyvä tuuri, että vielä tänään oli tarjouksessa valkoinen viilentävä tuuletin. Tilasin sellaisen heti. Täytyy toivoa, että uusi jäähdytin tulisi jo ennen juhannusta. Ihan vain siksi, ettei helteet näytä vielä vähään aikaan loppuvan.

Jos viilentävä tuuletin tulisi jo juhannukseksi, mahdollisesti jaksaisin jatkaa keittiöremonttiakin. Kolme vapaapäivää tulee tarpeeseen, koska maalattavaa on vielä paljon. Tänään oli tarkoitus siivota takapiha ja grillata siellä illalla. Aivan liian kuuma!!! Huomasin pihalla käydessäni pikkulintujen etsivän jotain ja muistin, että en ole laittanut linnuille ja oraville vesiallasta pihalle. Saivat nyt tyytyä vain kaksiosaiseen kissan ruokakuppiin, jossa molemmissa kulhoissa puhdasta vettä. Laakea allas on jossain, mutta en tiedä missä. Grillaamisen sijasta paistoin pannulla porsaan filepaloja sekä valkosipulivoissa tuoreita herkkusieniä. Lisukkeeksi salaattia. 

Pandemiatilanne pysyy edelleen rauhallisena. Tällä hetkellä Suomessa mikään alue ei ole enää leviämisvaiheessa. Suurimmassa osassa maata ollaan jo perustasolla ja muutamalla alueella - pääkaupunkiseutu mukaanlukien - kiihtymisvaiheessa. 

Loman loppu

 Puolentoista viikon kesälomani on ohi. En vielä tiedä, milloin pidän loput kesälomastani vai pidänkö lainkaan. Koska en tarvitsekaan nyt nelipäiväistä työviikkoa sytostaattihoidon vuoksi, voisin oikeastaan pitää vuoden pimeimpään aikaan useampia pidennettyjä viikonloppuja. Kesällä, kun on valoisaa ja lämmintä, jaksaa paljon paremmin töissä kuin talvella, kun on pimeää ja kylmää. 

Aamulla oli mukava nousta aloittamaan työpäivä, koska tulehduskipulääkekuuri tehoaa eikä sormet tai ranteet olleet lainkaan kipeinä. Aloitin työt kuitenkin vasta klo 9, koska illalla tuli valvottua kuntavaalien tulosten vuoksi. Oma ehdokkaani pääsi kaupunginvaltuustoon, mikä on oikein mukava asia. 

Eilinen päivä meni keittiötä maalatessa. Sanonpa vain, että kun remontoitavassa huoneessa on kaikki huonekalut ja tavarat, urakka on melkoinen. Jos olisikin tyhjä huone, ei seinien ja katon maalaamisessa menisi kauaa. Suurin työ on tavaroiden siirtelemisessä ja suojaamisessa. Eilen laitoin itselleni kesäruokaa. Sipulia, varhaiskaalia ja bratwurstia pannulla nopeasti paistettuna, mausteeksi vain mustapippuria ja ripaus suolaa. Voisin elää koko kesän tällä ruualla!

Tänään tein päivälliseksi "mitä kaapista löytyy" -ruokaa. Uunivuokaan silputtua sipulia, paloiteltu paprika, muutama kirsikkatomaatti, valkosipulia, porsaan ulkofilepihvejä, halloumi-juustoa, oliiveja sekä tomaattimurskaa. Vuoka uuniin 200 asteeseen tunniksi. Lisänä kaalisalaattia ja maustettua riisiä.

Kävin äsken viemässä Stellan iltalenkille. Ulkona on kova tuuli. Ensi yöksi on luvassa myrskyä, mutta käsittääkseni ei ihan tänne pääkaupunkiseudulle. Pandemialuvut ovat tänään ennätysmatalat: vain 29. Maanantaisin tosin on aika usein matalia lukuja, mutta näin matalia lukuja on ollut viimeksi syyskuun puolivälissä.