Sisäministeriö on päivittänyt kansalaisille tarkoitettua opasta poikkeustilanteisiin varautumista varten. Olen seurannut keskustelua sosiaalisessa mediassa varautumisesta ja sen tarpeellisuudesta. Mielipiteitä on laidasta laitaan. Jotkut ihmiset kuvittelevat, että tarkoituksena on vain pelotella kansalaisia ydinsodalla. Joidenkin mielestä mitään varautumista ei tarvita, koska ydinräjähdyksestä ei muutenkaan selviä hengissä. Tai jos selviääkin, maapallo on sen jälkeen asuinkelvoton. Jotkut taas eivät halua uskoa, etteikö kaikki toimisi nyt ja aina kuten pitääkin. Jotkut eli survivalistit taas ovat ottaneet varautumisen hyvinkin pitkiin poikkeusoloihin - jopa siihen ydinkatastrofiin - eräällä tavalla elämäntapana ja ehkä jonkinlaisena harrastuksenakin.
Uutisista kuuntelin, miten Etelä-Suomessa on tänään ollut noin 13 000 kotitaloutta ilman sähköjä. Syttyikö ydinsota vai tapahtuiko jokin muu ydinräjähdys? Ei, vaan tänään on satanut paljon tykkylunta ja tuulikin on ollut kova. Olen asunut koko elämäni pääkaupunkiseudulla ja pisin sähkökatkos, minkä muistan 63:n vuoden aikana, kesti puoli tuntia. Yleensä sähkökatkokset ovat vain muutaman minuutin. Maaseudulla sähkökatkoksiin varautuminen on ihan normaalia, mutta kaupungeissa luotetaan siihen, että sähköt toimii. Entä, jos jonain päivänä ei toimisikaan? Jos sähkökatkos kestäisi vaikkapa 72 tuntia ennenkuin vika saadaan korjattua? Mitä tekisit, jos yhtäkkiä niin kotoasi kuin kaikista lähitaloistakin menisi sähköt poikki? Katuvaloista, kaupoista, julkisista rakennuksista jne. Varsinkin tähän aikaan vuodesta tulisi melko pimeää. Ellei sitten sattuisi olemaan tähtikirkas taivas tai täysikuu.
Ihan hiljattain Nordea-pankissa oli merkittäviä häiriöitä. Verkkopankkiin ei päässyt, pankkikortit eivät toimineet, tilejä katosi ja ilmestyi näkyviin, tileiltä katosi rahaa ja tulivat taas takaisin. Moni Nordean asiakas oli varsin ärsyyntynyt tilanteesta. Tässäkään tapauksessa ei ollut kyse ydinsodasta eikä ydinräjähdyksestä, mutta häiriöt pankin järjestelmissä aiheutti haittaa monelle asiakkaalle.
Vuonna 2007 Nokialla oli vesikriisi. Yli 400 000 litraa jätevettä pääsi puhtaan juomaveden sekaan. Yli 8000 ihmistä sairastui vatsatautiin ja kolmen ihmisen epäillään kuolleen onnetotmuuden seurauksena. Melkein 3 kuukauden ajan vesi oli joko kokonaan tai osittain käyttökiellossa. Ydinsota vai ydinräjähdys?
Pari viikkoa sitten Tampereella Ruskon jätteidenkierrätyslaitoksella syttyi suuri tulipalo. Tällaiset tulipalot eivät ole oikeastaan edes kovin harvinaisia. Mittavan tulipalon aikana alueen asukkaita kehotetaan pysymään sisätiloissa ja sulkemaan ilmanvaihdon, koska ilmassa saattaa olla terveydelle haitallisia aineita. Joskus on käynyt niin, että myrkyllisiä kemikaaleja kuljettanut ajoneuvo on joutunut kolariin ja myös silloin alueen asukkaita kehotetaan pysymään sisätiloissa, kunnes ulkona on jälleen turvallista liikkua. Tällaiseenkaan ei tarvita ydinsotaa eikä ydinräjähdystä.
Varautuminen on jo aika vanha juttu. Ei pelkästään nämä kotitalouksille annetut varautumisohjeet vaan jo ennen niitä. Jo omat 1890-luvulla syntyneet isovanhempani varautuivat. He varautuivat talven kylmyyteen sekä siihen, että Suomen ilmastossa ei talvisin kasva ruokaa. Itseasiassa vanha suomalainen Kekri juhlistaa juuri tätä varautumista. Kekriähän juhlittiin, kun kaikki sato oli kerätty ja ennenkaikkea säilötty. Varauduttiin siihen, että tällä tavoin toimimalla talvellakin on ruokaa.
Muistan vielä hyvin ajan, kun ei vielä ollut verkkopankkeja eikä pankkikorttejakaan. Käteisellä maksettiin ja käteistä käytiin nostamassa pankin konttorista. Jos lompakko oli tyhjä ja pankin konttori kiinni, rahaa ei saanut kuin lainaamalla joltain. Pankkitoimihenkilöiden lakot vaikuttivat niin maksuliikenteeseen kuin käteisen saamiseenkin. Muistan myös ajan, jolloin kaupat eivät olleet sunnuntaisin eikä pyhäpäivinä auki. Oli varauduttava siihen, ettei muutamaan päivään tarvitse käydä kaupassa. Muistan myös ajan, jolloin ei ollut vielä ravintoloiden ja kauppojen kotiinkuljetuksia. Jos itse tai lapsi sairastui, oli huomattavasti mukavampaa, kun kotoa löytyi riittävästi tarpeellisia asioita eikä tarvinnut sairaana tai sairaan lapsen kanssa lähteä kauppaan.
Kun vuonna 1980 muutin lapsuudenkodistani pois, laitoin kotitalouksiin jaetun Kodin turvaoppaan kirjahyllyyni. En muista, montako sellaista opasta sain ennenkuin opas siirtyi Internettiin. On selvää, että oppaaseen kannattaa perehtyä ennenkuin sähköt menee poikki tai netti ei muusta syystä toimi. Viimeisen paperisen oppaan heitin roskiin vasta kesällä 2020, kun siivosin kirjahyllyäni. Olen varautunut sähkökatkoksiin, vedenjakelun häiriöihin, pankkien häiriöihin jne käytännöllisesti katsoen koko aikuiselämäni. Sähkökatkoihin varautumisestani kirjoitinkin jo pari vuotta sitten, kun Suomessa väläyteltiin mahdollisuutta, että sähköä voitaisiin joutua säännöstelemään. Minulle kun laajemman sähkökatkon aikana - ilman varautumista - olisi oikeasti vaarallista kulkea portaita yläkerrasta alakertaan. Tästä aiheesta voisin kirjoittaa enemmänkin ja ehkä lähipäivinä kirjoitankin, kunhan ensin olen perehtynyt uudistuneisiin varautumisohjeisiin. Kun on varautunut, voi ottaa rennosti.
