Kipujen keskellä

 Ilmojen viileneminen on aiheuttanut - jälleen kerran - sen, että niveleni kipeytyvät. Minulla on isojen nivelten kivunlievitykseen erilaisia kaupan ja apteekin lämpötyynyjä, mutta nyt on kivut olleet jo jonkin aikaa pienemmissä nivelissä. Varpaissa, sormissa, nilkoissa ja ranteissa. Myös kyynärpäissä ja olkapäissä. Välillä iskee epätoivo, kun nivelreumaan käyttämäni metotreksaattilääkitys ei vaan edelleenkään vie kipuja pois, vaikka olen käyttänyt lääkitystä jo yli vuoden. 

Tänään laitoin iltaruuaksi uunijuureksia ja itkuhan siinä tuli, kun kuorin porkkanoita, raitajuuria ja keltajuuria. Perunat päätin vain pestä ja paloitella, laitoin kuorineen uunivuokaan. Jo pelkästään maitotölkin avaaminen on kivuliasta. Yöunet ovat taas menneet, kun lähes jokaista niveltä särkee jatkuvasti. Positiivista tietysti se, että polviniveliä ei särje, koska ne ovatkin jo titaania. Joudun nukkumaankin rannetuet käsissäni, koska jo pelkkä käsien liikuttaminen aiheuttaa viiltävää kipua. Herään joka ainoa kerta, kun vaihdan asentoa. 

Eilen illalla päätin, että olkoon Euroopassa millainen energiakriisi tahansa, 19 astetta asunnon sisälämpötilana on nivelilleni liian vähän. Joten laitoin lämmityksen päälle. Taloyhtiössä on kaukolämpö, mutta myös hieman erikoinen kiertoilmalämmitys. En ole rakennusalan asiantuntija, mutta systeemi toimii siis niin, että lämmin vesi kiertää miehen korkuisen laitteen kauttta ja siellä lämpö varastoituu kennoihin, joista taas lämpö puhalletaan huoneisiin ilmanvaihtoluukkujen kautta. 

Taloyhtiössä on asuntokohtaiset energiamittarit eli jokainen asukas voi päättää itse, milloin laittaa lämmityksen päälle ja kuinka lämpimänä haluaa asuntonsa pitää. Ja maksaa lämmityksestä - kuten lämpimän veden käytöstäkin - oman kulutuksensa mukaisesti. Tietty summa peritään yhtiövastikkeessa per neliömetri ja kerran vuodessa huoltomies käy lukemassa mittarit. Sitten saa joko palautusta tai maksaa lisää. Yleensä saan palautusta. 

Aamulla menin alakertaan keittiöön ja siellä oli edelleen vain 19 astetta. Kokeilin lämmitysjärjestelmän putkia ja ne olivat ihan kylmät. Ei olisi ensimmäinen kerta, kun tässä asunnossa on lämmitys hajonnut. Itseasiassa ensimmäisinä asuinvuosinani tuo oli jokavuotinen riesa ja joka ainoa talvi sain soittaa asiasta huoltoyhtiöön. Pari vuotta sitten lämmitysjärjestelmää kuitenkin huollettiin ja vähän uusittiinkin. Mietin aamulla, että ei voi olla totta: TAAS jokin hajonnut. Olin jo aikeissa soittaa huoltoyhtiöön kun huomasin, että olin jossain vaiheessa keväällä säätänyt lämmityksen 10:een asteeseen. Ei ihme, että putket olivat kylmät eikä asunto lämmennyt!!! Onneksi en ehtinyt soittaa huoltoyhtiöön. Kyllä olisi saanut hävetä. 

Syyskuu oli meillä kuitenkin sähkönsäästökuukausi. Sähkölaskuni ovat aina olleet budjetilleni kohtuulliset, mutta syyskuussa halusin kokeilla, miten  sähköä voisi säästää. Ei rahan vuoksi vaan siksi, että onhan se vähän tyhmää tuhlata turhaan. Olen opetellut olemaan jättämättä valoja huoneisiin, joista lähden pois. Vaikka lamput sinällään eivät kulutakaan sähköä kovin paljoa, ei ole ollut järkevää pitää esimerkiksi tuulikaapissa valoja päällä 24/7. Kuten olin pitänyt jo ainakin 7 vuotta. Varmaan pidempäänkin. 

Laitoin yhdeksi vuorokaudeksi alakerran kylpyhuoneen lattialämmityksen päälle ja olin yllättynyt, miten yksi ainoa asia kaksinkertaisti perussähkönkulutuksemme! Alakerrassa on sauna, mutta sauna on ollut käytössä viimeksi joskus 8 vuotta sitten. Alakerran kylpyhuoneessa pestään koira ja sekin vain muutaman kerran vuodessa. Kylpyhuoneen lattialämmitys on siis nk mukavuuslämmitys ja käytännössä aika tarpeeton. Paitsi silloin, kun koira pitää pestä. Jostain syystä Stellaa ei saa yläkerran kylpyhuoneen suihkualtaaseen. 

Syyskuun sähkönsäästökokeilu osoitti, että pystyn pienentämään sähkölaskuani siitäkin huolimatta, että sähkösopimuksessani hinta nousi. Hulluilla on halvat ilot, sanotaan. Minulle tämä kokeilu oli hauska ja mielenkiintoinen. Lisäksi se motivoi olemaan tuhlaamatta.