Nivelreumani on aktivoitunut

 Niinhän siinä sitten kävi, että nivelreumani on taas aktivoitunut. Työterveyslääkäri soitti tänään, kertoi huonot uutiset ja laittoi konsultaatiopyynnön reumalääkärille. Vastaanotolle menen kahden viikon päästä. Monta vuotta pärjäsinkin ilman reumalääkitystä. Aktivoituminen ei tullut yllätyksenä, koska kivut nivelissäni ovat olleet kovat ja sormien puristusvoima olematon. Tuttuja asioita menneiltä vuosilta ja vuosikymmeniltä. Illalla, kun Omamehiläiseen ei vieläkään ollut tullut tulosta, arvasin, että uutiset eivät ole hyviä. Viitearvojen rajoissa olevat tulokset tulevat näkyviin heti, mutta viitearvojen ulkopuolella olevat arvot vasta, kun lääkäri on ensin keskustellut potilaan kanssa. Sain silti hyviäkin uutisia: kolesteroliarvoni ovat erinomaiset. Ne tulokset tosin olin nähnyt jo toissapäivänä. 

Viime lauantaina oli Euroviisut. Suomen Blind Channel kappaleellaan Dark side tuli kuudenneksi. Suomen viisuhistoriassa toiseksi paras tulos, joten onnittelut Blind Channelille sekä tiimille heidän taustallaan. Olin varautunut kisastudiooni hyvällä iltapalalla. Uunissa kypsennettyjä ja tuoreella timjamilla maustettuja punajuuria sekä paistettua vuohenjuustoa tuoreen pinaatin ja mansikoiden sekä chilihillon kanssa. Lisäksi punaviiniä. 

Dark siden sanoituksessa on kohta, jossa lauletaan:

Put your middle fingers up

Take a shot, throw it up and don't stop

I'm, I'm, I'm living that life on the dark side

Tarkoitukseni oli käydä Alkossa ostamassa jotain shotiksi sopivaa, mutta muistin, että minulla on vielä jääkaapissa joululahjaksi saamaani juomaa.

Kun tuli Suomen esiintymisvuoro, join kertosäkeen kohdalla shottini.

Pandemiatilanteessa ei edelleekään mitään mainittavaa uutta. 

Ärrinpurrin!!!

 Ensi maanantaina reumakokeisiin. Olen jo pidemmän aikaa ajatellut, että nivelreumani on ehkä aktivoitunut uudelleen. Ei olisi ensimmäinen kerta eikä varmasti olisi viimeinen kertakaan. Lähes kaikkia muita niveliä särkee paitsi ei polviniveliä. Niiden ei kuulukaan särkeä, koska ne ovat jo titaania eikä luuta. Tulehduskipulääkkeitä en voi käyttää, koska ne nostavat verenpainetta. Parasetamoli taas auttaa yhtä paljon kuin sokeripala. 

Viime aikoina en siis ole oikein jaksanut päivittää blogiani. Yöt on menneet kipujen kanssa valvoessa.  Enkä ole pystynyt edistämään keittiön remonttiakaan. Sorminivelet ja ranteet ovat niin kipeät, että on vaikea saada maitotölkkiäkään auki. En osaa päättää, olisiko reuman aktivoituminen hyvä vai huono asia. Hyvä asia siinä mielessä, että ainakin voisi aloittaa hoidon, joka toivottavasti tälläkin kertaa tehoaa. Huono asia siinä mielessä, että sivuvaikutukset ovat varsin ikäviä ja kestää monta kuukautta ennenkuin hoito alkaa tehota. 

On ollut jonkin verran muutakin murehdittavaa. Niihin murheisiin on onneksi löytynyt ratkaisuja. En ole vielä töissä kysynyt, mitä mieltä muut olisivat, jos ryhtyisin tekemään vain neljä päivää viikossa töitä. Siis siinä tapauksessa, että joudun aloittamaan sytostaatit uudelleen. Minulle olisi paljon helpompaa, jos voisin pistää piikin torstai-iltana ja oksentaa perjantaina. Jäisi vielä lauantai ja sunnuntai, jolloin voisin tehdäkin jotain. Mikäli tämä ei ole mahdollista, joudun pistämään piikin lauantai-iltaisin ja oksentamaan sunnuntait. Ja sitten maanantaiaamuna reippaasti töihin. 

Kuten jo kerroin, keittiöremontti ei nyt oikein etene. Eikä keskeneräisessä keittiössä huvita laittaa ruokaakaan. Monta päivää söin eineksiä tai tilasin Woltin kautta ravintolaruokaa. Saarioisten maksalaatikkoa oli kiva syödä pitkästä aikaa, mutta äkkiä siihenkin kyllästyi. Tuli ihan nuoruus ja opiskeluajat mieleen. Tänään tein lounaaksi puolivalmisteista nopeasti kanasalaatin ja päivälliseksi paistoin porsaan ulkofilepihvejä, uunissa ristikkoperunoita, pussijauheesta bearnaise-kastiketta sekä kaali-maustekurkkusalaattia. 

Pandemiatilanteessa ei ole mitään uutta. Suomessa alueellisesti on paljon vaihtelua. Jossain koronavirus on levinnyt aiempaa enemmän ja joissain taas vähemmän. Täällä pääkaupunkiseudulla tilanne on varsin tasainen. Nyt täytyy kehua kotikaupunkiani Vantaata, koska meillä rokotetaan jo 1986 syntyneitä. Nopeasti etenee. Hyvä Vantaa!!!

Tässä torstaissa on jotain erityistäkin. Olen aikuistuttuani katsonut hyvin harvoin Euroviisut (Eurovision Song Contest). Viimeksi silloin, kun Lordi edusti Suomea. Ja siitähän seurasi, että torilla tavattiin. Nyt Suomella on pitkästä aikaa edustaja, josta pidän. Tänään klo 22 siirryn punaviinin ja tapaksien kanssa kisastudiooni. Jos Blind Channel pääsee finaaliin, lauantain kisastudioon on keksittävä jotain parempaa kuin punaviini ja tapakset. Ja jos Suomi voittaa, TORILLA TAVATAAN! Tsemppiä pojat!!!!

Kuntavaalien alla

Ehkä jo huomenna - mutta viimeistään viikonloppuna - kirjoitan enemmän. Siis enemmän siitä, miksi olen taas pitänyt taukoa blogini päivityksessä. Ja miksi remonttini ei etene lainkaan. Nyt kuitenkin hieman ajatuksiani kuntavaalien alla. 

9 hyvää ja 10 kaunista. Kyllä, vaalit lähestyy. Kaikenlaista minunkin mielestäni kannatettavaa hyvää tarjotaan meillle vantaalaisillekin. Jos siis seuraa eri puolueiden ehdokkainen vaalimainontaa. Mutta miksi niin harva vaalimainonnassaan kertoo, miten se kaikki maksetaan? Joiltain ehdokkailta olen joutunut ihan tivaamaan, että mistä rahat. Että leikataanko jostain muualta (ja mistä? ) , korotetaanko veroja vai otetaanko kenties lisää velkaa? Ja mielestäni kuntavaaliehdokkaiden pitäisi aina muistaa, että he ovat - jos tulevat valituiksi - päättämässä ainoastaan kunnan asioista, ei suinkaan siitä, mitä valtio tekee. Jos kuntavaalien alla ehdokkaan vastaus on hävittäjähankintojen vähentäminen sekä valtionavun lisääminen, miten ihmeessä hän ajatteli vaikuttaa asiaan Vantaan kaupungnvaltuustossa? Sain sitten lopulta vastauksen häneltä, että Vantaa voi ottaa lisää velkaa. Ja nyt on taas lisää ideoita - ihan hyviä ideoita kylläkin - mutta varmaan rahoitustapana olisi taas ottaa lisää velkaa.

En kitise veroista. Kuulun nk iloisiin veronmaksajiin. Ilman Vantaan kaupungin lompakkoa ja hyvinvointiyhteiskuntaa en olisi enää edes elossa. Mutta minua ärsyttää se, että joillain ehdokkailla on nk piikki auki ja kaikkea voi luvata välittämättä siitä, että kaikesta tulee lopulta lasku. Ja jonkun pitää se lasku maksaakin. 

Vaikka yksityishenkilön velka onkin vähän eri asia kuin kaupungin ottama velka, silti kannattaisi olla parempi rahoitussuunnitelma. Siis velkojen maksulle. Vanhan sanonnan mukaan velka on veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa. Mitä Vantaan kaupungin pitää myydä joskus tulevaisuudessa, jotta velka saadaan maksettua? Vai tuleeko päivä, jolloin lapsilla ja lapsenlapsilla verotusta on pakko kiristää, jotta kaikki 9 hyvää ja 10 kaunista on saatu maksettua? 

Tiedän, että vaalilupaukset ovat vain vaalilupauksia. Niillä kalastellaan ääniä. Niin ne ovat aina olleet. Mutta kun ei ole äänestäjänä sitoutunut mihinkään puolueeseen, olisi vaaliuurnalle mennessään ihan mukava tietää, millaisen taakan mahdollisesti laittaa omien lastensa kannettavaksi. Olisipa kiva edes kerran elämässän nähdä sellaiset vaalit, jossa ehdokkaat jakaisivat kakun selkeästi uusiksi. Että kuka saa ja keneltä otetaan pois. 

Vaikka taas kerran vaalien alla alkaakin ärsyttää, raahaudun äänestämään vaikka pää kainalossa.

Tänään tein pitkästä aikaa itse ruokaa. Jotain terveellistä punajuuripastaa sekä jauhelihakastiketta.

Pandemiatilanteessa ei edelleenkään mitään mainittavaa uutta. 

Kaikki aika menee remonttiin

 En ole viime aikoina ehtinyt pitää kirjaa koronatartunnoista. Kaikki vapaa-aikani menee remontin tekemiseen. Kuvittelin - tyhmä kun olen - että maalaan vain seinät ja katon, remonttifirma hoitaa kaapinovien sekä tiskipöydän ja työtason vaihtamiset. Enpä osannut arvatakaan, millainen operaatio oli edessä. Ymmärrän toki syyt, mutta isännöitsijä edellyttääkin nyt sitä ja tätä. Asioita, joihin en ollut lainkaan varautunut. Jos olisin tiennyt etukäteen, mikä työmäärä minulla on edessä, olisin tyytynyt maalaamaan vanhat kaapinovet ja pitämään 36 vuotta vanhan tiskipöydän ja työtason. 

Tänään haettiin vanhat kylmälaitteet pois. Jäljelle jäi vain pieni jääkaappi-pakastin -yhdistelmä, jonne ei paljon mitään mahdu. Niinpä ruuanlaittokin on ollut tauolla ja olen tilannut Woltin kuljetuksella ravintoloista ruokaa sekä ostanut eineksiä, joita lämmitän mikrossa. 

Pandemiatilanne näyttää kohtuullisen hyvältä.

Vappu 2021

En tiedä, milloin vanhempani aloittivat vappulounasperinteen. Täytän sykyllä 60 vuotta ja minulla ei ole mitään muistikuvaa ajasta, jolloin emme olisi käyneet vappupäivänä lounaalla ravintolassa. Vuosien ja vuosikymmenten myötä yhteiselle vappulounaale osallistuvien määrä kasvoi. Mukaan tuli ensin vanhempieni ystäviä, sitten heidän yrityksensä työntekijöitä sekä lastensa puolisoita, lapsenlapsia, lastenlasten puolisoita ja lapsenlapsenlapsia. 

Pandemia muutti kaiken. Ei enää yhteistä vappulounasta ravintolassa. Viime vuonna vietettiin ensimmäinen etävappulounas, tänä vuonna toinen. Alunperin oli tarkoitus, että koronarokotteen saaneet olisivat vappulounaalla yhdessä ja muut etänä. Kävi kuitenkin niin, että yksi rokotetuista mahdollisesti altistui koronavirukselle. Koska kukaan meistä rokotetuista ei ole saanut kuin vasta ensimmäisen rokotteensa, oli järkevämpää pitää kaikkien osalta etävappu. 

Työviikko oli aika rankka, tein useampana päivänä 12-tuntisen työpäivän. En jaksanut tehdä muuta kuin käyttää koiran ulkona ja nukkua. Sen vuoksi en ole tällä viikolla päivittänyt blogianikaan. Vappulounaasta en kuitenkaan halunnut tinkiä. En, vaikka ranteissani onkin ollut jo jonkin aikaa sietämättömiä hermokipuja. Joten otin perjantain vapaaksi töistä voidakseni valmistaa koko lähisuvulle vappulounaan. 

Vaikka keittiöni remontti onkin vielä pahasti kesken, oli ihanaa saada taas kokkailla. Ainoa haaste tuli logistiikasta, kun kaikille piti pakata ruuat rasioihin ja saada toimitetuksi perille tai odottamaan, että tullaan noutamaan.  Onneksi on vuosien tai pikemminkin jo vuosikymmenten kokemus suvulle kokkailemisesta. Tein jo torstaina työpäivän jälkeen kaiken sellaisen, mikä  oli mahdollista tehdä etukäteen. Esimerkiksi kuorin ja silppusin sipulit, pilkoin paprikat ja maustekurkut. Laitoin pilkotut kasvikset kukin erikseen pakastepusseihin jääkaappiin odottamaan hetkeä, jolloin sekoitan ne yhteen. Laitoin myös paahtopaistin uuniin jo torstai-iltana ja porsaan kaslerin kuivamarinadiin yöksi. Myös piparjuurikastike paahtopaistille sekä hovimestarinkastike kylmäsavulohelle tein jo torstain ja perjantain välisenä yönä. 

Perjantaina valmistin nyhtöpossun, valkosipuliperunat, punaviinikastikkeen, tein erilaiset salaatit jne, koska oli sovittu, että noin klo 17 tullaan hakemaan vappupäivän lounaat. Hyvän suunnittelun ansiosta sain kaiken valmiiksi eilen jo klo 15. Vanhemmilleni ja siskolleni kävin viemässä heidän vappulounaansa, koska he asuvat samassa taloyhtiössä. Muut kävivät eilen hakemassa ruuat ennenkuin aloittivat vappuaaton juhlintansa. 

Olen osallistunut lukuisiin Teams-palavereihin, mutta en ollut aiemmin tehnyt palaverikutsua itse. Sekin onnistui varsin hyvin. Kävin vielä tänään aamupäivällä varmistamassa, että myös vanhempani pääsevät osallistumaan Teams-palaveriin. Yli 90-vuotiailla kun ei ole kokemusta Teams-palavereista. 

Tänä vuonna vappulounaan menu oli:

Alkuruoka:

• tomaatti-sipuli-basilika-salaatti
• perunasalaatti, jossa miniparsaa
• katkarapusalaatti
• kylmäsavulohta ja hovimestarinkastike
• paahtopaistia sekä piparjuurikastiketta ja tähtianiksella maustettua punasipulihyytelöä

Pääruoka:

• nyhtöpossua
• valkosipuliperunat
• punaviinikastike
• valkosipulivoissa paistetut herkkusienet
• vihersalaatti

Jälkiruoka:

• donitseja

Juomat jokainen joutui hankkimaan itse. Tosin tein pienen erän kotisimaa ja jo muutama päivä sitten kävin iltalenkillä viemässä yhden pullollisen simaa tyttärelleni. 

Virtuaalivappu ei korvaa yhteistä ravintolassa vietettyä vappulounasta, mutta on kuitenkin parempi kuin ei vappulounasta lainkaan. Remontin keskellä ei ollut kovin hyvin tilaa etävappulounaaseen, mutta raivasin keittiön pöydälle sen verran tilaa, että sain kannettavan tietokoneeni mahtumaan pöydälle.

Kaikesta ei muista ottaa valokuvia, kun on keskittynyt ihan muuhun. Eli jälkiruuasta ei ole valokuvaa. Etävappulounas onnistui kuitenkin varsin hyvin.

Pandemiatilanteessa ei mitään uutta.