Mystery Box ja sulttaanin kana

Olen jo vuosia kaivannut ruokavaliooni broileria ja nyt sitä jälleen saa. Nimittäin luomubroileria. Ostin sitä innoissani pakastimeen monta rasiaa ja kuopuksella taitaa pian tulla broileria korvista, kun niin m ielelläni laitan kanaruokia. Osallistun myös erään porukan ruokahaasteeseen, jossa pakollisina aineksina tällä kertaa on broileri, munakoiso, kesäkurpitsa, sipuli ja tomaatti.

En ole pitkään aikaan tehnyt ruokaa Lähi-idän tyyliin ja nämä Mystery boxin ainekset sopivat erinomaisesti siihen. Haasteessa sai käyttää myös muita raaka-aineita.Valitsin edellisten lisäksi taatelit, sitruunan. valkosipulin, oliiviöljyn, argan-öljyn, kanelin, kardemumman, mustapippurin, suolan sekä valmiin tagine-tahnan.

Puolikas munakoiso viipaloidaan noin 1 cm paksuisiksi viipaleiksi, ripotellaan molemmille puolille suolaa ja laitetaan itkettymään kahden lautasen väliin noin tunniksi. Broilerin rintaleikkeille sivellään molemmin puolin tagine-tahnaa ja annetaan marinoitua.

Sipuli kuoritaan ja silputaan. Kaadetaan paistokasariin tilkka oliiviöljyä ja kuumennetaan. Kuullotetaan sipulisilppu oliiviöljyssä. Lisätään kaksi murskattua valkosipulinkynttä.

 Munakoisoviipaleet huuhdellaan kylmässä vedessä ja kuutioidaan. Samoin kuutioidaan puolikas kesäkurpitsaa. Kasviskuutiot lisätään pannulle.

Kuutioidaan myös kolme tomaattia ja lisätään ne kasvisten joukkoon. Lisätään muutama kierros mustapippuria myllystä, 1 tl kanelia ja 0,5 tl kardemummaa sekä 6 pilkottua taatelia. Annetaan hautua miedolla lämmöllä noin 15 minuuttia. Lisätään 1 rkl arganöljyä. Tarkistetaan maku ja lisätään maun mukaan suolaa.

Kuumennetaan paistinpannulla oliiviöljyä ja paistetaan broilerit siinä noin 5 minuuttia molemmin puolin eli kunnes ovat kypsiä. Tarjoillaan sitruunan ja kasvishöystön ja salaatin kera.

Pillilupia

Esi-isiä naurattaa. Mutta Raakel polttelee pillilupia ja kurtistaa kulmiaan. Raakel on hiljaa. Hiljaa mielessään hän on  ylpeä tyttärentyttärestään. Siellä se vantaalaisessa lähiössä vasen käsivarsi murtuneena istuu keittiönsä pöydän ääressä ja sinnikkäästi kokkailee yhdellä kädellä kekripäivällistä. Kun tyttärentytär kesken punajuurenpilkkomisen purskahtaa väsyneeseen itkuun, Raakel laskee näkymättömän kätensä lapsenlapsensa olkapäälle. Ja itku loppuu. Raakel puhaltaa hellästi kipeään käsivarteen ja tyttärentytär kyyneleensä pyyhittyään jatkaa ruuanlaittoa.

Tänään on  se päivä vuodesta, jolloin Raakel voi palata takaisin rakkaidensa elämään. Maailma on muuttunut ja harva enää ottaa edesmenneet läheisensä vastaan. Edes kekrinä.  Raakel kuitenkin istahtaa hymyillen ruokapöytään. Katselee omaa tytärtään ja miettii, että kovinpa on tytöstä tullut äitinsä näköinen. Tyttärentytär näyttää enemmän isältään, mutta ei sekään Raakelia haittaa. Sukuahan se vävykin on.

Hiljaa naureskellen Raakel laittaa etusormensa madeirakastikkeeseen ja imaisee kastikkeen sormestaan. Hyvää! Tytär, vävy, tyttärentytär ja tyttärentyttärenpoika syövät päivällistään ja rupattelevat iloisesti. Raakel kuuntelee. Vävy ja tyttärentytär puhuvat pikseleistä ja biteistä.

Raakel katsoo tytärtään ja hänen tekisi mielensä koskettaa. Mutta ei voi koskettaa sellaista, joka ei ole kosketusta pyytänyt.  Tytär ja vävy lähtevät hyvillä mielin kotiinsa. Hetken, vielä pienen hetken Raakel viivähtää lapsenlapsensa luona. Ja koskettaa. On hyvä tulla kutsutuksi. Rajankin takaa. Kekri painuu iltaan ja yöhön. Raakelin on aika palata takaisin sinne jonnekin. Tyttärentytär hymyilee ja kuiskaa hiljaa "Ensi vuonna jälleen, mummu".