Siipisoosia ja muita sallittuja nautintoaineita

Tänään on ollut erityisen hyvä päivä, sillä kolesterolini ovat viimein laskeneet eikä lääkitystä ole tarpeen aloittaa. Monista nautinnoista on joutunut tervehtymisen tiellä luopumaan, mutta onneksi olen löytänyt uusia entisten tilalle.

Törmäsin sunnuntaina tuotteisiin, joista on yksinkertaisesti pakko tehdä aivan oma postauksensa. Kyse on Tannisen Chilinen -nimisestä yrityksestä, joka valmistaa lisä- ja säilöntäaineettomia chilikastikkeita. Olin maistanut jo aiemmin Tyrnisalaattikastiketta, mutta sunnuntain Kansainvälisiltä suurmarkkinoilta ostin kokeeksi monenlaisia herkkuja.

Ensimmäisenä kokeilin Hedelmäisen pehmeää siipisoosia kasvisten ja naudan sisäfilepihvin seurana. Ihastuin makuun, joka ei ollut liian tulinen, ja olisin voinut syödä tätä siipisoosia vaikka suoraan pullosta.

Seuraavaksi kokeilin siipisoosin lisäksi Savustettua valkosipulihilloketta tuoreiden kasvisten ja ruislastujen kanssa.

Keskiviikon lounaani oli pinaattisia kalapihvejä, riisiä ja salaattia. Pihvien kanssa Savustettua valkosipulihilloketta ja salaatinkastikkeena Paprikasalaattikastike. Valkosipulihilloke oli ensimmäinen, josta purkki tyhjeni ja kaapiessani leivänpalalla viimeisiä rippeitä purkin pohjalta tiesin, että näitä on saatava pian lisää.

Päivälliseksi tulisemmassa siipisoosissa eli Koukuttavan tulisessa siipisoosissa marinoituja tiikerirapuja, Savustettua kastiketta, pikapaistettuja kasviksia, keitettyä kananmunaa sekä salaattia Paprikasalaatinkastikkeen kera.

Torstaina minulla oli työpalaveri Meilahdessa ja sen päätyttyä jatkoin matkaani keskustaan. Vastoin jälleenmyyjistä saamiani tietoja Punnitse & säästä -kaupassa ei Tannisen chilinen -tuotteita ollut eikä nuori myyjä ollut niistä edes kuullut. Matkani jatkuikin Sokoksen S-markettiin ja aikani etsittyäni tuotteita alkoi löytyä.

 Torstain päivälliseksi leipäjuustoa, kasviksia, spelttileipää, Hedelmäisen pehmeää siipisoosia sekä Punasipulihilloketta.

Viikonlopun vietto alkoi tänään perjantaina herkutellen annoksella, jossa oli salaatinlehtiä ja nopeasti marinoituja punasipulirenkaita, etikkapunajuuria ja vastaraastettua tuoretta piparjuurta sekä paistettua vuohenjuustoa ja Punajuurihilloketta. Vuohenjuusto ja punajuurihilloke ovat aivan voittamaton yhdistelmä!

Kurkkua ja purkkeja

Sunnuntaina aloitin avomaankurkkujen säilömisen ja jatkoin urakkaa tänään. K-Supermarketissa kurkut olivat tarjouksessa 0,99 €/kg, joten ostin niitä noin seitsemän kiloa. Lisäksi piparjuurta, kruunutilliä ja etikkaa, muut tarvikkeet löytyivätkin kotoa. Sunnuntain urakan tuloksena syntyi kuusi purkkia valkosipulikurkkuja sekä seitsemän purkkia paholaisen hilloa.

 
Tänään siis jatkoin kurkkusavottaa ja tein ison purkillisen tavallisia kurkkuja, kaksi purkillista chilikurkkuja, yhden purkillisen piparjuurikurkkuja sekä kaksi pientä purkillista kurkkukuutioita.

Sunnuntaina markkinoilla käydessäni piipahdin myös Kampin kauppakeskuksessa Tigeriin tarkoituksenani ostaa omenakuvioista hyllypaperia. Sitä ei myymälässä kuitenkaan ollut, mutta löysin muutaman omenarasian, eväsrasian sekä omenan pilkkojan.

Tänä aamuna kävin verikokeissa ja matkalla poikkesin noutamaan postista kaksi aiemmin nettikirpputorilta ostamaani IRAn purkkia.

Johan pomppas!

Nimittäin verenpaine. Aamulla heräsin jo ennen kuutta päänsärkyyn. Verenpaineet olivat huikean korkealla. Paria tuntia myöhemmin jo hieman laskeneet, mutta edelleen korkealla. Joten päivästä tulikin sohvapäivä, vaikka olisi ollut illaksi kaikenlaisia suunnitelmia. Aina ei mene niin kuin Strömsössä ja olen jo hyväksynyt sen, että joudun kuuntelemaan kehoani enemmän kuin mielitekojani. Iltapäivällä paineet olivat jo lähes normaalit, mutta päätin silti ottaa rauhallisesti.

Viikonloppu siis  jälleen takana. Lauantaina kävin Stellan, tyttäreni ja hänen koiransa Mangon kanssa koirapuistossa. Sinne ilmestyi myös uusi kaveri Ninni, noin 5 kk ikäinen sekarotuinen koiranpentu. Kolmikolla vaikutti olevan todella hauskaa.

Sunnuntaina lähdin ystäväni kanssa käymään Narinkkatorilla, jossa oli viimeistä päivää kansainväliset suurmarkkinat.

Markkinoilta tuli myös tehtyä ostoksia. Erilaisia chilijuttuja, valkosipulinkynsiä, leipää ja suklaata.

Nyt ei jaksa enempää kirjoitella. Kummasti tuo paineiden pomppinen aiheuttaa väsymystäkin. Aamulla verikokeisiin ja sitten varaamaan lääkärille aikaa.

Puhtaat valkeat lakanat

Viikko on kallistumassa kohti loppuaan. Huomenna on mentävä toimistolle ja sekä lauantaille että sunnuntaille olisi suunnitelmissa kirpputorireissut. Sunnuntaina vielä illemmalla tulee vieraita. Tekemistä siis riittää.

Viime sunnuntaina lähdin aikaisin aamulla Vermoon. Olin ostanut läjän lautasia ja myyjä oli tulossa Vermon kirpputorille. Kirpputorilla olisi voinut viettää enemmänkin aikaa, mutta olin luvannut mennä myös Riihimäelle viinimarjoja keräämään eikä kesäsunnuntaisin julkinen liikenne ole kovin joustavaa, joten oli kiiruhdettava heti lautasostosten jälkeen kotiin. Ehdin minä sentään ostaa samalta myyjältä myös retron oranssin juustokuvun. Siskoltani sain kannettoman violetin Anita Wangelin purkin, johon aion laittaa paistinlastat ja kauhat.

Tämän viikon ehdoton lempihankintani oli pino vanhoja lakanoita. Virkatut pitsit ja koristeommellut nimikirjaimet. Lakanoiden tarinasta sain tietää, että lakanat olivat niiden myyjän edesmenneen anopin peruja. Anoppi oli saanut lakanat ja tyynyliinat Saimi ja Eemil Nuromalta heitä hoitaessaan ja kotia heidän poismenonsa jälkeen tyhjentäessään. Eemil Nuroma oli aikanaan ollut tunnettu puutarhuri. Lakanat sopivat erinomaisesti ruusutäkkini kanssa.

Viikolla tuli lisää Lumppulan Villinlännen hankintoja. Anita Wangelin lasinalusista myyjä pyysi vain 10 euroa, mutta maksoin 25, jotta omatuntoni ei olisi alkanut soimaamaan.