Mistä tietää, että on syksy? Kotona sisällä on laitettava sukat jalkaan. Inhoan syksyä! Eilen ja tänään on ollut sentään ihan mukava ilma, mutta pian taas sataa. Ja sitten sataa, sataa, sataa ja taas sataa. Kunnes alkaa sataa räntää ja ehkä - jos hyvin käy - lunta. Mutta voi olla, että sataa vain räntää.
Muutama viiko sitten alkanut lonkkakipuni on jo jonkin verran parempi. Viikko sitten jouduin aloittamaan tulehduskipulääkekuurin ja pitämään pari päivää vapaata töistä. Istuminen tuntuu kuin joku kääntäisi puukkoa lonkkanivelessäni. Viime viikon neljä viimeistä päivää menikin kävellessä ja sängyn päällä maatessa. Tikrulla on aina ollut tapana tulla makaamaan kipeän kohdan päälle ja niin se teki tälläkin kertaa. Monta elokuvaa Netflixistä Tikru kipeää lonkkaani lämmittämässä.
Koronavirusta en ole jaksanut edes ajatella. Meni aika muuhun ajatteluun. Jopa niin, että unohdin ottaa maanantain tilaston talteen.
Eilen tapasin pitkästä aikaa siskoni. Vaikka asummekin naapureina, emme ole nähneet moneen viikkoon. Viimeksi juhannuksen jälkeisellä viikolla yhden kerran. Toki yhtenä syynä oli siskoni pitkä kesäloma mökillä ja muutenkin hän mökkeilystä pitävänä viettää siellä paljon aikaa. Eilen kuitenkin lähdimme yhdessä Vagabondaan syömään.
Huomenna on taas perjantai. Aika kuluu nopeasti, vaikka mitään ei tapahdukaan. Jotain piristystä on pakko keksiä. Suurin ongelmani tällä hetkellä on, että valvon aivan liian pitkään ja sen vuoksi aamulla oma sänky tuntuu maailman parhaimmalta paikalta. Pitäisi jotenkin taas päästä vuorokausirytmiin, jossa herään aikaisin ja menen myös nukkumaan aikaisin. Auttaisikohan asiaa, jos nukkuisin viikonloppuna olohuoneen kovalla ja kapealla puusohvalla?
