sunnuntai 17. marraskuuta 2013

Kahvihammasta kolottaa

Melkein kuukausi on vierähtänyt edellisestä postauksesta. Aika tuntuu kuluvan kuin siivillä ja tähän aikaan vuodesta päiväkin on lyhyempi, joten blogin kirjoittamiseen ei ole jäänyt aikaa. Varsinkin, kun tämä viritelmä on vanhalla läppärilläni enkä silkkaa saamattomuuttani ole saanut otetuksi tiedostoja muistitikulle tai ulkoiselle kovalevylle. Koko läppärikin oli ehtinyt hautautua makuuhuoneessa puhtaiden pyykkien alle. Nyt kone on siis kaivettu esiin ja aika päivittää blogia.

Pari viikkoa sitten huomasin, että keittämäni kahvi ei maistu enää hyvälle. Ensin ajattelin, että aisteissani on jotain vikaa. Kun kuopus huomautti samasta asiasta, ryhdyin selvittämään ongelmaa.

Olen huoltanut kahvinkeitintäni ohjeiden mukaan, mutta päätin silti puhdistaa jälleen koko keittimen etikalla ja ruokasoodalla. Puhdistuksella ei ollut vaikutusta, kahvi maistui edelleen kitkerältä. Niinpä uusi, puhdas kahvinkeitin käyttöön varmana siitä, että saisin taas nauttia hyvästä kahvista. Pettymys: ei vieläkään hyvää kahvia.

Vian siis täytyi olla kahvissa. Olin ostanut Juhla Mokkaa ja kaatanut kahviporot säilytyspurkkiin, joten pakkausta ei ollut enää tallella. Heräsi epäilys, että olisin ostanut tummaa paahtoa. Varmuuden vuoksi ostamaan uusi paketti tavallista Juhla Mokkaa. Ja jälleen pettymys.

Siinä vaiheessa alkoi olla selvää, että yli 30 vuotta kestänyt yhteinen taipaleeni Juhla Mokan kanssa oli auttamattomasti ohi. Kävin ostamassa paketin Presidenttiä. Mutta mitä ihmettä: ei edelleenkään hyvää kahvia!!!!

Kuopus oli jo aikoja sitten hylännyt suodatinkahvin juomisen ja siirtynyt Nescafen Espresso -pikakahvin, maidon, ruokosokerin ja jääkuutioiden avustuksella jääkahviin. Minä edelleen toiveikkaana keittelin suodatinkahvia. Kyllähän sitä joi ennemmin kuin selkäänsä olisi ottanut, mutta hyvältä se ei maistunut. Ei, vaikka miten päin olisi suussaan pyöritellyt.

Kun kahvia ei enää juo litrakaupalla pysyäkseen hereillä, olisi suotavaa, että päivän pari kupillista olisivat makunautinto. Mitä järkeä juoda koko kahvia, jos se maistuu pahalle? Kahviaddiktiosta olen päässyt jo eroon eikä kahvittomuus enää aiheuta päänsärkyä. Verenpaineellekin kahvittomuus on vain hyvästä.

Mutta kun minä haluan kahvia!!!! Haluan hyvää kahvia!!! Niinpä tänään hain Sellon Anttilasta itselleni Pauligin Cupsolon. Olin aina aiemmin ajatellut, että ei mitään valmiskahveja. Mutta olin jo kokeillut kaikki muut vaihtoehdot (Moccamasterinkin toimistolla).


Olen nyt kokeillut vasta yhtä Pauligin kapselikahvia ja sekin  oli latte. Ei siis suoraan vastaa hyvää suodatinkahvia. Mutta hyvää tämä on!!  Seuraavalla kauppareissullani aion ostaa myös Pauligin Juhla Mokka kapseleita ja kokeilla, joko nyt olisi tuttu, hyvä maku kahvissa.



Jälkisanat: Tämä kapselikahvinkeitin on oikeastaan kätevä taloudessa, jossa  yleensä yksi henkilö kerrallaan haluaa kahvia. Ei mene kahvia hukkaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti