Kuukausi taas vierähtänyt

 Aika kulkee kuin siivillä, vaikka mitään ei omassa elämässäni oikeastaan tapahdu. Jouduin tosin käymään lääkärissä, koska alahuuleeni ilmestynyt haavauma ei parantunut millään. Tiesin, että sekä haavauma että sen huono paraneminen voi olla sytostaattien sivuvaikutustakin, mutta päätin silti käydä näyttämässä haavaumaa lääkärille. Nyt on sytostaatit kolmen viikon tauolla ja sain lääkkeen, jonka avulla haavauma on jo melkein parantunut. Pystyn jo syömään muutakin kuin keitettyä perunaa, höyrytettyä porkkanaa, kaurapuuroa,  banaania ja rahkaa. Tänään tuli Citymarketin kotiinkuljetus ja voi miten odotinkaan jo hedelmiä!!!

Pandemiatilannetta en ole seurannut juuri lainkaan. Päivittäin vain vilkaissut tilastot, mutta en ole pitkään aikaan kirjannut niitä enää Exceliin ylös. Rajoitukset ja etätyösuosituskin poistuivat jo viikko sitten. Uutena asiana tulikin Venäjän hyökkääminen Ukrainaan.

Olen seurannut uutisia Ukrainan tilanteesta ja sotaa pakenevista ukrainalaisista. Surullista ja järkyttävää katsottavaa. Samalla kuitenkin havahtunut moniin asioihin, joihin itsekin pitäisi varautua. Ei vain mahdollisen sodan vuoksi vaan esimerkiksi pidempien sähkökatkosten vuoksi.

Elintarvikkeita kotivaraksi minulla on aika hyvin. On ollut lähes aina. Kun lapset olivat pieniä ja sairastelivat vuorotellen, ei aina päässyt kauppaan vaan oli selvittävä niillä elintarvikkeilla, mitä kaapeista löytyi. Nyt olen aikani kuluksi selvittänyt, mitä kaikkea muuta kotona pitäisi olla varalta. Sunnuntaina selasin verkkokaupoista paristokäyttöisiä radioita ja huomasin, että monesta verkkokaupasta ne olivat lopussa. Ainakin edullisimmat mallit. Menin katsomaan keittiössä olevaa pientä radiotani ja huomasin, että sehän toimii myös paristoilla. Ja sopivia paristoja löytyy iso läjä. 

Monet ihmiset Suomessakin ovat nyt huolissaan ja jotkut peloissaankin. Minulla pelkoa vähentää tieto ja varautuminen. Aivan kuten helmikuussa 2020 aloin hankkia FFP3-hengityssuojaimia, olen nyt alkanut tarkistaa, että minulla on poikkeustilanteiden varalle tarpeellisia tarvikkeita. Laitoin myös kyselyn, missä on taloyhtiömme lakisääteinen pelastussuunnitelma. Vielä en ole saanut kysymykseeni vastausta. Ainakin olisi hyvä tietää, onko taloyhtiömme asukkaille väestönsuojaa vai ei. Rivitaloyhtiössä kun ei ole omaa väestönsuojaa ja muutaman kilometrin päässä sijaitseva yleinen väestönsuoja ei ole ollut enää vuosiin yleinen vaan tarkoitettu vain alueella asuville. 

Usein pelkoa aiheuttaa tilanteet, joissa ei tiedä, miten pitäisi toimia. Pitäisikö yrittää paeta vai mitä pitäisi tehdä. Olen tässä suhteessa "onnekas", koska entisenä sairaanhoitajana minun tehtävistäni poikkeusoloissa kerrotaan valmiuslaissa. Sota Suomessa onkin ainoa tilanne, jolloin ihan omasta tahdostani palaisin takaisin sairaanhoitajan työhön. Kunhan ehdin ja jaksan, selvitän, miten, mistä ja keneltä tieto työvelvoitteestani tulisi.

On tänään jotain syötykin. Aamiaisella Pirkan kinuski-karpalo-kaurapuuroa ja mansikoita. Lounaaksi söin eilistä kinkkukiusausta eikä siitä ole valokuvaa. Nyt päivälliseksi lasagnea ja jälkiruuaksi mandariinia, kiiwiä, mansikoita sekä pähkinöitä. Kirsikkamehua juomaksi.