keskiviikko 29. lokakuuta 2014

Luuvalo

Kun tytär edellisen kerran lähti Meksikoon, minulta repesi viikkoa aikaisemmin munuaisvaltimo. Kun tytär tällä kertaa lähti Meksikoon, minulta murtui pari päivää aikaisemmin värttinäluu. Pimeä ilta ja koira näki jotain mielenkiintoista. Astuin tiessä olevaan kuoppaan koiran kiskaistessa rajusti ja kaaduin maahan. Koira säikähti kaatumistani ja kiskaisi vielä uudelleen. Valokipinät sinkoilivat kyynärpäässäni ja olkapäässäni. Polvessakin tuntui kipua. Olin viemässä Stellaa iltalenkille ja seuraavana oli vuorossa Mango, mutta hädin tuskin sain nilkutettua Stellan kanssa takaisin kotiin.
Käsi oli vielä maanantainakin sietämättömän kipeä, joten päätin varata tiistaiksi ajan lääkäriin. Ensin työterveyslääkärille ja hänen lähettämänään sämantien ortopedille. Värttinäluusta löytyi 2,5 cm pituinen halkeama. Sain myös lähetteet D-vitamiinitutkimuksiin sekä luustontiheysmittaukseen.

Käsi muuttui melko komeaksi eikä turvonnut jalkakaan tukisiteestä huolimatta tuntunut kovin tukevalta. Sairasloma ja opettelu yksikätisen elämään. Toistaiseksi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti