Olen selvästikin tullut vanhaksi, koska työviikot kestävät vuoden ja viikonloput vain minuutiin. Tai ainakin niin minusta tuntuu. Eilen viestittelin ystäväni kanssa ja pohdimme mahdollisuuttani jäädä varhennetulle vanhuuseläkkeelle. Sehän on mahdollista, kun täyttää 61 vuotta. Ja kuukauden päästä olen 61-vuotias. Luin lisää varhennetusta vanhuuseläkkeestä ja se pienentää tulevaa eläkettä pysyvästi. Laskelmieni mukaan, jos jäisin varhennetulle vanhuuseläkkeelle, minulla ei olisi varaa jäädä alkuperäisen suunnitelmani mukaisesti eläkkeelle silloin, kun alin eläkeikä tulee täyteen. Joten ehkä tässä jaksan sinne asti. Kuitenkin enää alle 4 vuotta, kun tuo alin eläkeikä täyttyy. Kun mietin aikaa taaksenpäin, siitä on jo yli neljä vuotta, kun oikeaan polveeni laitettiin tekonivel. Ja minusta tuntuu, että se oli ihan vähän aikaa sitten.
Perjantaina sain työasiat valmiiksi ja lähdin käymään miniäni kanssa Vagabondassa syömässä. Olipa mukavaa pitkästä aikaa ihan vain kahdestaan syödä ja jutella. Mutta niin vain huomasin, että englannin taitoni on päässyt ruostumaan. Tai sitten vain alkaa vanhuus vaivata, kun jouduin miettimään useampiakin sanoja, mitä ne mahtoivatkaan olla englanniksi.
Eilen vain vähän siivoilin ja laitoin ruokaa. Kävin lähikaupassa ja matkalla pysähdyin juttelemaan tutun koiranomistajan kanssa. Tai hänellä ei ole enää koiraa, mutta Stella ja hänen koiransa olivat ensikohtaamisestaan lähtien ylimmät ystävykset. Hänen koiransa oli muistaakseni tuolloin 8 viikon ikäinen eli juuri luovutusikäinen ja pentu oli tulossa ensimmäistä kertaa uuteen kotiinsa. Suunnilleen tällä kohtaa kadun varressä kohdattiin, mutta silloin oli kesä ja nyt on jo syksy. Tulipa taas ikävä tuota ihanaa koiraa, joka aivan liian aikaisin lähti Sateenkaarisillalle!
Kun on kotona eikä tarvitse mennä minnekään, kukaan ei tule käymään eikä ole mitään välttämätöntä tai tärkeää tekemistäkään, on aikaa laittaa ruokaa. En ole pitkiin aikoihin tehnyt unkarilaista pörköltiä, mutta eilen tein. Pörköltinhän voi tehdä joko porsaan tai naudanlihasta ja minulla oli jääkaapissa pala naudan etuselkää, josta pitkään uunissa hauduttaen valmistui pörkölt. Usein pörkölt taidetaan syödä keitetyn makaronin kanssa, mutta minä tykkään syödä sen keitettyjen perunoiden kanssa.
Takapihalta olisi voinut laittaa grillit ja puuutarhakalusteet jo katoksen alle suojaan sateelta ja lumelta, mutta enpä eilen jaksanut. Vaikka sytostaateista ei yleensä enää tulekaan huonovointisuutta, väsymys tulee kuitenkin. Pitäisi muistaa aina elää tässä ja nyt, mutta pihojenikin suhteen odotan jo eläkepäiviä. Haluaisin oppia puutarhanhoitoa. Haluaisin istuttaa pihalleni kaikenlaista. Suunnittelin jo kukkasipuleiden hankkimista, jotta keväällä pihallani kasvaisivat krookukset, narsissit ja tulppaanit, mutta sitten muistin, että enhän minä tämän lonkkani kanssa pysty kukkasipuleita istuttamaan. Pitää siis odotella aikaa, jolloin lonkassanikin on tekonivel. Ruukuissa olevista tomaateista kerättiin viimeiset raakileet ja laitoin ne talouspaperin päälle hedelmäkulhoon kypsymään. Viime vuonna meillä oli tomaatteja parvekkeella ja syksyn viimeiset tomaatit kypsyivät hyvin sisällä.
Syksy on omalla tavallaan haikeaa aikaa, koska olen perinjuurin kesäihminen. Rakastan valoa ja lämpöä. En tosin mitään kamalan kuumia helteitä, mutta valo on kaiken a ja o. Syksyllä tiedostaa, että pitkä pimeä ja kylmä aika on taas edessä. Ja jos tulee yhtä liukasta kuin viime talvena, taas saa kävellä ulkona henkensä kaupalla.
Tänään Tikru ei saanut aamiaiseksi katkarapuja vaan joutui tyytymään kinkkuun. Huomasinpa muuten viimeksi katkarapuja tilatessani, että niidenkin hinta on noussut. Vaikka olivatkin tarjouksessa, pitkälti toista euroa enemmän sai pulittaa kuin vielä muutama viikko sitten.
Tänään olen vain pessyt pyykkiä ja imuroinut yläkerran. Niin ja litistänyt ja silpunnut taas ison läjän pahvijätettä. Jos mietin vastenmielisintä kotityötä, minulle sellainen on pahvijätteiden käsittely. Kun muutenkin on ranteet ja sormet kipeät, varsinkin isompien ja paksumpien pahvien pilkkominen on aika tuskallista. Siltikin, vaikka käyttää saksia tai mattoveistä. Nyt tämä läjä pitäisi käydä vielä viemässä taloyhtiön kartonkijäteastian pienestä luukusta sisään. Yksitellen jokainen pahvi.
Kipeästä sormistani ja ranteistani huolimatta neulon. Pitkiä aikoja kerrallaan en pysty neulomaan, mutta vähän joka ilta. Oli aika, jolloin en pystynyt neulomaan lainkaan. Oikean ranteeni kipeytyy erityisesti silloin, kun teen tietokoneen ääressä töitä. Monet suosittelevat nk pystyhiirtä, mutta kun katsoin Googlesta sellaisten kuvia, ajattelin, että en jaksa enää vanhoilla päivilläni totutella moisen härvelin käyttöön. Joten neuloin itselleni rannetuen, jossa on sisällä pieni tasku. Taskuun voi laittaa sopivan kokoisen ja sopivaa materiaalia olevan pehmusteen. Tavallinen taskun kokoiseksi taiteltu paperinenäliina toimii oikein hyvin.
Neuloin myös miniälleni, jolla niin ikään ranteet kipeytyvät, molempiin käsiin lämmikkeet. Nyt, kun monissa taloyhtiöissä varmasti säästetään energiaa, lämpötila varsinkin nyt syksyllä voi olla nivelkipuiselle liian matala. Tällaisten lämmikkeiden kanssa voi kuitenkin tehdä töitä tietokoneella.
Aloitin jo kesällä säärystimien neulomisen itselleni. Toivoin viime jouluna joululahjaksi lankoja ja niitä sainkin. Kirjoneuleita on hauska neuloa, tosin silloin joutuu seuraamaan neuleohjetta ja on hieman hankalampaa katsoa Netflixiä tms samalla, kun neuloo.
Koska aamiainen oli sunnuntain tapaan tuhdimpi kuin arkisin, tein vain yhden pääruuan. Paistoin nuudeleita ja broilerifileitä. Broilerin marinoin thaimaalaisessa bbq-kastikkeessa, jollaista näin eilen ensimmäistä kertaa lähikaupassa. Lisäksi vain kulhoon tuoreita kasviksia, tuoretta chiliä, tuoretta korianteria ja tuota bbq-kastiketta vielä päälle. Päivällistä en tänään tarvitse lainkaan, iltapalaksi teen ehkä lämpimiä voileipiä. Tai katsotaan nyt, mitä kaapeista löytyy.
Huomenna alkaa taas työviikko. Olen nyt viikonloppuna miettinyt sitäkin, jos alkaisin ensi vuoden alusta tehdä vain 4-päiväistä työviikkoa. Siskoni on tehnyt jo pidemmän aikaa eli hän on töissä maanantaista torstaihin ja perjantai, lauantai sekä sunnuntai ovat vapaapäiviä. Täytyy miettiä asiaa ja laskea, miten se vaikuttaisi taloudelliseen tilanteeseen. Yksi ylimääräinen vapaapäivä viikossa houkuttelee kyllä kovasti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti