Pattitilanne

 Perjantai ja pitäisi olla innoissaan tulevasta viikonlopusta. Tänään oli kiva päivä töissä, mutta nyt tuntuu, etten millään jaksaisi viikonloppua. Maanantaikin on vapaata nelipäiväisen työviikon ansiosta eli kolmeksi päiväksi pitäisi keksiä jotain tekemistä. Tällä viikolla sovin töissä, että kahden viikon päästä alan tekemään vain kolmipäiväistä työviikkoa. Vuoden loppuun asti. Sen jälkeen täytyy katsoa asiaa uudelleen. 

Tiistaina siis irroitettiin kotona sekä keittiöön että yläkertaan vievät portaat. Alkuperäinen arvio oli, että menee 2-3 päivää ja portaat voidaan laittaa paikoilleen. Olinkin turhan optimistinen kuvitellessani, että pääsisimme jo tänä viikonloppuna kotiin. Portaat ovat edelleen irti ja kun ne ensi viikolla laitetaan takaisin paikoilleen, alkaa keittiön ja olohuoneen lattioiden tasoitus. Luonnollisestikaan silloin ei voi olla kotona ennenkuin tasoite on kuivunut. 

Eilen kävin kotona tapaamassa remonttimiestä, jolle kerroin, miten haluan keittiööni alakaapit, vetolaatikot sekä työtasot. Varsinainen suunnittelija tekee tarkemman suunnitelman. Joitain pieniä muutoksia tulee, koska kun ikää tulee lisää, haluan keittiöni olevan vieläkin parempi ja esteettömämpi. Tänään tapasin remonttifirman työnjohtajan, joka näytti minulle malleja lattianpäällysteistä. Valitsin niistä vaalean harmaan. Jossain vaiheessa portaat on hiottava ja lakattava kokonaan, mutta vasta sitten, kun Stellaa ei enää ole. Siinä vaiheessa todennäköisesti teen saman kuin muutama muukin naapurini eli portaista tulee valkoiset. Ei siis haittaa, vaikka olohuoneeni tulee muuten olemaan väriskaalaltaan harmaaseen taittuva ja portaat ovat edelleen keltaiseen taittuvat. Portaiden aika tulee muutaman vuoden päästä.

Tarkoitukseni oli tässä samassa katastrofissa saattaa loppuun myös työhuoneeni remontti. Sinne tarvittaisiin uudet lattianpäällysteet. Samoin oikeastaan koko yläkertaan. Eilen illalla etsin Googlen avulla tietoa ja vaikka jotkut ovatkin asentaneet laminaatin tai vinyylilankun aiemman lattianpäällysteen päälle, sitä ei kuitenkaan suositella. Sain eilen remonttifirmalta tarjouksen olohuoneeni seinien tapetoinnista ja sen verran kirpaisee suomalaisen työn hinta, että yläkerran lattiat saavat jäädä laittamatta. Olohuoneen tapetoinnin kuitenkin tilasin, koska huone on lähes 4 metriä korkea eikä sen tapetoiminen onnistuisi edes ystävien kanssa talkootyönä. Parempi maksaa ammattilaisille, jotka osaavat ja tietävät, mitä tekevät. Eivätkä putoile tikkailta. 

Olen suunnitellut jo varsin pitkälle uusien huonekalujen hankinnat sekä uudet keittiön kodinkoneet. Juuri mitään en voi kuitenkaan vielä tilata, koska minulla ei tällä hetkellä ole aavistustakaan, milloin pääsemme takaisin kotiin. Olohuoneen kattolamppuihin tilasin uudet lampunvarjostimet, koska ihastuin niihin niin paljon, että halusin ehdottomasti ne. Olen katsellut monia uusia verhoja olohuoneeseen ja kaikki, jotka miellyttävät silmääni, ovat kaikkialta loppuunmyyty. En halunnut, että sama käy myös lampunvarjostinten kohdalla. Varjostimet tulevat tiistaina illalla ja minun pitää täällä siskoni luona keksiä jokin paikka, missä säilytän niitä siihen asti, että kotona portaat ovat paikoillaan ja lattioiden tasoite kuivunut. Sitten pääsen viemään varjostimet kotiin yläkertaan odottamaan. 

Koska työhuoneesta unohdan nyt lattianpäällysteiden vaihtamisen (ikkunaremonttikin lähestyy, joten aikakin loppuisi), tilasin työhuoneeseeni maton. Matto on niin suuri, että se peittää lähes kokonaan pienen työhuoneen lattian. Parasta vielä oli, että kotiinkuljetus tapahtuu aikaisintaan 25.9. Jos emme vielä silloinkaan ole päässeet kotiin, minulla varmaan repeää verisuoni päässä. Seitsemäs evakkoviikko on alkamassa enkä toivo mitään muuta niin paljon kuin nukkumista omassa sängyssä. Patjan päällä lattialla nukkuminen alkaa jo riittää. Siihen vielä toisena toiveena se, että voin tehdä töitä omalla työtuolillani oman työpöytäni ääressä. Täällä siskoni luona minulla on mukana vain ikivanha näyttö, jonka resoluutio ei ollenkaan sovi uudempiin tietokoneisiin ja tällä työskentely on rehellisesti sanottuna raivostuttavaa.

Olen siis jo valinnut kaikki huonekalut, joita olohuoneeseen tulee. Niitä vaan en voi vielä tilata, koska niille ei olisi mitään paikkaa. Tunnen olevani pattitilanteessa, koska en voi muuta kuin odottaa. En jaksaisi lähteä baariinkaan istumaan. Siellä tuli istuttua kesälomalla ihan riittävästi aikaa tappamassa. Mikään shoppailureissukaan ei kiinnosta. Ei kiinnosta yleensäkään, mutta nyt vieläkin vähemmän, koska mitään en voi ostaa. Tai voisin, mutta ei ole mitään paikkaa, mihin ostokset laittaisi. Olen viime aikoina katsellut kymmeniä jaksoja Catfish -sarjasta, mutta sekin alkaa jo kyllästyttää. 

Onneksi korjausrakentamisen tekevä yritys ymmärtää hyvin tilanteeni ja ilmoittavat heti, kun voin palata kotiin. Olemme jo sopineet, että remontin ei tarvitse olla vielä valmis, kun palaan kissan ja koiran kanssa takaisin. Asun lemmikkien kanssa yläkerrassa ja remonttimiehet voivat työskennellä alakerrassa. Ihan samalla tavalla joudun tekemään sitten, kun ikkunaremontti alkaa. En nimittäin missään tapauksessa aio lähteä siksi aikaa enää evakkoon yhtään minnekään. Olkoon tämä viimeinen kerta ennenkuin taloyhtiössä päätetään tehdä putkiremontti. Silloin on pakko lähteä, mutta silloin vuokraan itselleni jostain tilapäisasunnon. 

Jotain pitäisi siis keksiä seuraavaksi kolmeksi päiväksi, mutta pää lyö tyhjää.