Työhuoneremonttini jäi kuin jäikin kesken. Iskias -tyyppinen selkäsärky ei ainakaan parantanut tilannetta ja tikkailla kiipeileminen sekä nosteleminen ja kantaminen aiheutti sietämättömiä sähköiskuja selästä reiteen. Aattoaamuna oli vain kiireesti kannettava tavaroita pois näkyviltä ja suljettava työhuoneen ovi. Ja jatkettava joskus toiste.
Niin kauan kuin jaksan muistaa, meillä lapset ovat koristelleet joulukuusen. Omassa lapsuudessani isä laittoi joulukuuseen tähden sekä ripusti ne koristeet, mihin me tyttäret emme ylettäneet. Samoin on ollut omien lasteni kanssa ja tänäkin vuonna kuopus koristeli kuusen Stellan, Lunan ja Tikrun innokkaalla avustuksella.
Perinne on meille niin tärkeä, että kuopus koristeli viime joulunakin itselleen kuusen, vaikka olikin yksin kotona minun maatessani joulun sairaalassa.
Aiempina vuosina olemme syöneet joulupäivällisen ja sen ajankohta on vaihdellut klo 15:n ja klo17:n välillä. Tänä vuonna viiden talouden aikatauluja oli vaikeampi sovittaa yhteen ja siksi söimme poikkeuksellisesti jouluillallisen eli aloitimme vasta klo 19. Siskoni ei erityisemmin pidä kalasta, joten meillä on melko selvä työnjako: siskoni on lihamestari ja minä olen kalamestari. Toki valmistin myös kinkun ja poropalatkin, mutta kalojen valmistaminen on aina minun tehtäväni. Olen tarkka kalojen tuoreudesta ja myöhäinen aterioimisajankohta aiheutti sen, etten voinut aloittaa valmisteluja aatonaattoiltana vaan kaikki ruuanlaitto oli hoidettava aattona.
Heräsin aattoaamuna jo klo 04:30 ja lähdin koiran kanssa ulos. Sen jälkeen söin pikaisen aamiaisen ja ryhdyin töihin. Rakastan ruuanlaittoa, joten päivä kului rattoisasti keittiössä. Tyttäreni puolisoineen saapui jo iltapäivällä joulusaunaan. Mukana oli myös heidän koiransa Mango ja koirien jälleennäkeminen oli riemukas.
Kaikki kokkailut eivät kuitenkaan menneet ihan niinkuin Strömsössä. Päätin nimittäin kokeilla lehtitaikinasta tehtyjä pieniä pyörylöitä, joihin päälle painoin pienen kuopan ja sinne Tannisen chilisen Punajuurihilloketta sekä vuohenjuustoa. Maku oli herkullinen, mutta ulkonäkö oli suorastaan räjähtänyt! Joulupöytään nämä herkkupalat eivät päätyneet.
Kun ilta saapui, saapuivat myös vanhempani, siskoni tyttärineen sekä siskoni poika puolisoineen. Ehdin napsia alkupaloista valokuvia ja kun pöytä oli saatu viimein katettua, aloimme syömään. Siinä vaiheessa unohtuikin jo blogi sekä valokuvien ottaminen ja keskityin oleelliseen eli nauttimaan rakkaiden ihmisten seurasta ja hyvästä ruuasta.
Keskiyö lähestyi, kun viimein olimme saaneet syötyä, lahjat jaettua ja avattua. Täysi vatsa ja väsymys alkoivat painaa itse kutakin. Onneksi asumme siskoni ja vanhempieni kanssa naapureina, joten kävin vielä auttamassa vanhempieni lahjakassit naapuriin ja palasin sen jälkeen kotiin. Mangon lähdettyä Stella oli aivan uupunut ja koska kuopus oli käyttänyt Stellan jo iltalenkillä, saatoin vain painaa pääni tyynyyn ja nukahtaa.
Joulupäivänä edessä olikin tiskaus. "Mummoastioideni" huono puoli on, että ne eivät kestä konepesua. Jokainen lautanen, kulho ja tarjoiluvati on tiskattava käsin ja kuivattava pyyheliinalla. Kymmenen hengen illallisastioissa oli ihan mukavasti tekemistä.
Iltapäivään asti viihdyin lahjaksi saamassani uudessa yöpaidassa. Koiran ulkoilutuksen ajaksi vain villasukat jalkaan ja toppapuku yöpaidan päälle. Iltapäivällä oli kuitenkin lähdettävä viemään jouluruokia ja tänne edellisenä iltana jätettyjä tavaroita tyttärelleni. Samalla reissulla kävin apteekissa, sillä särkylääkevarastoni oli hupenemassa, mutta selkäsärky ei ollut hellittänyt hiukkaakaan. Hieman ärsyttävää, että aina pitää ollajotain kremppaa.
Joulupäivä kulki verkkaisesti ja samoin kului tapaninpäivä. Mukavaa nauttia hiljaisuudesta ja rauhasta. Tänään kävin jopa saunassa silläkin uhalla, että huomenna on nivelet tuplaten kipeinä.
Ruuaksi tein tänään tuunattua paimenen paistosta. Koska sekoitin jauhelihan joukkoon porkkanalaatikon loput ja perunamuusin sekaan perunalaatikon loput, päätin nimetä ruuan itämaan tietäjien paistokseksi.
Paluu arkeen on edessä, mutta se ei harmita. Päivä pitenee koko ajan. Vaikka ulkona onkin nyt lumetonta, märkää ja pimeää, kevät on jo mielessä. Valo tulee takaisin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti