perjantai 29. heinäkuuta 2022

Rautahäät

 Viime tiistaina vanhempani viettivät rautahäitään eli 70-vuotishääpäiväänsä. Sovimme siskoni kanssa järjestävämme vanhemmille juhlat. Olin ottanut tiistain töistä vapaaksi, jotta ehdin tehdä rauhassa oman osuuteni juhlien järjestelyistä. Päädyimme tarjoamaan kahta lajia voileipäkakkua sekä täytekakkua. 

Teen melkein mitä tahansa ruokaa, mutta leipominen ei ole minun juttuni. Olisin voinut päästä helpommalla ja lisäksi saada paljon hienomman kalakakun, jos olisin tilannut sellaisen konditoriasta. Halusin kuitenkin tehdä itse, koska tämä oli ainoa kerta elämässäni, kun pääsin järjestämään rautahäitä. Tai edes osallistumaan sellaisiin. 

Ensimmäinen ongelma tuli, kun minulla ei ollut voileipäkakun tekemiseen sopivaa vuokaa. Onneksi oli kaksi matalahkoa uunivuokaa. Toinen hieman isompi ja toinen pienempi. Maanantaina illalla ladoin leipäviipaleet vuokiin, kostutin veden ja sitruunamehun sekoituksella ja levitin täytteet. Yhden täytteen tein majoneesista, tuorejuustosta ja kylmäsavulohesta. Toiseen käytin katkarapuja, makeaa sipulia, maustekurkkua, tuorejuustoa ja majoneesia. Kolmanteen tuli keitettyä kananmunaa, majoneesia ja tuorejuustoa. Laitoin vuuat yöksi jääkaappiin. 

Tiistaina mietin, miten ihmeessä saan kumottua kakut tarjottimelle. Alempi kerros ei ollut ongelma, mutta pelkäsin pienemmän kakun hajoavan kumottaessa. Pelkoni oli turha, koska kakku oli tiivistynyt oikein hyvin. Kuorrutin voileipäkakun tuorejuuston ja majoneesin seoksella, ripottelin reunoille juustoraastetta ja päälle laitoin kurkusta leikattuja "kruunuja", kirsikkatomaatteja, retiiseistä leikattuja kukkia sekä katkarapuja. Vielä sitruunaviipale ja vähän tilliä. 

Siskoni on paljon parempi leipuri ja on myös taitavampi tekemään erilaisia koristeita. Hän teki juhliin savuporoa ja kinkkua sisältävän voileipäkakun ja teki siitä kukkakimpun näköisen. 
Makeaksi kakuksi siskoni oli tehnyt mustikka-sitruuna-juustokakun, jossa koristeena karamellisoituja sitruunaviipaleita. Olin tilannut edellisellä viikolla kakun päälle hääparikoristeen. 
Olin tilannut myös shampanjalaseihin laitettavat morsian- ja sulhanen -koristeet. 
Lisäksi ostimme siskoni kanssa 70 ruusua: yksi jokaista avioliittovuotta kohden. 
 Tarjottavia oli juuri sopivasti. Siskoni harvoin käyttää korsteelisia kuppejaan, jotka muistaakseni ovat hänen anoppinsa peruja. Mutta nyt nämä vanhat kauniit kahvikupit olivat arvoisissaan juhlissa.
Vanhempani olivat onnelisia mukavista juhlista ja ajastaan läheistensä kanssa. Istuimme yhdessä monta tuntia. Oli ihanaa katsoa, miten onnellisia yhdessä vanhempani ovat edelleenkin. Ja miten kauniisti isäni puhui äidistä! Kun suolaiset tarjottavat oli syöty, vanhempani leikkasivat yhdessä täytekakun. Aivan kuten hääparin kuuluukin leikata. Koska en julkaise muista ihmisistä tunnistettavia kuvia blogissani, tässäki kuvassa on kasvot peitetty. 
Kesän viimeiset juhlat on nyt järjestetty. Ensi viikonloppuna ystäväni perheineen tulee meille viettämään pizzailtaa, mutta pizzat tilataan paikallisesta Pizza Drivestä. He olivat muutama viikko sitten meillä grillaamassa, siitä en ole tehnyt blogiini päivitystä. Ihan vain siksi, että en ehtinyt ottaa juurikaan valokuvia. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti