Toimistolla

 Yli kaksi vuotta kulunut siitä, kun viimeksi olen käynyt toimistolla. Ei ole ollut tarveta, koska vuosina 2020 ja 2021 en ottanut lounasseteleitä lainkaan. Vuoden 2019 lounassetelitkin meinasivat mennä vanhaksi joulukuussa, mutta sain silti käytettyä ne. Tänä vuonna kuitenkin päätin taas käyttää lounasedun ja kävin hakemassa lounassetelini. Summa oli sen verran suuri, että olisi ollut hieman riskialtista lähettää niitä postitse. 

Ennen lähtöä piti tarkistaa HSL:n reittioppaasta, miten työpaikalleni pääsee. Siis vieläkö sinne kulkevat samat bussit kuin pari vuotta sitten. Kulkihan ne. Paluumatkalla tarkoitukseni oli käydä Myyrmannissa apteekissa ja kaupoissa, mutta toisin kävi. Lähdin toimistolta kassi täynnä tavaraa. Tuli nimittäin toimitusjohtajan kanssa puheeksi ensiapupakkaukset ja toimistolla olikin yksi ylimääräinen. Työkaverini taas muisti, että en ole käynyt pariin vuoteen hakemassa firman joululahjoja. Siis pullo armanjakkia ja pullo konjakkia. Lisäksi juuri sopivasti toimistolla ollessani saapuivat uudet käyntikortit, joten nekin sain samantien mukaani. Niin ja tietenkin lounassetelit. Ja koska työterveyshuolto siirtyy kevään aikana minun vastuulleni, otin mukaani myös asiaa koskevan painavan mapin, johon minun täytyy perehtyä. 

Kun on jo vuosia liikkunut pääasiassa yhdessä ainoassa lähiössä, Helsingissä käynti oli kuin olisi käynyt ulkomailla. Kauhean paljon ihmisiä!!! Mutta oli myös piristävää. Ja erityisen mukavaa oli jutella lähitöihin palanneiden työkavereiden kanssa. Olivat hankkineet toimistolle pullaakin, joten sain pullakahvit. Tiskikaapissa perimmäisenä oli vielä minun kahvimukinikin! Hetken ajattelin, että tuon mukin kotiin, koska täällä sille on enemmän käyttöä, mutta sitten minuun iski jonkinlainen taikausko. Ajattelin, että jos otan mukin mukaani, en koskaan enää palaisi toimistolle. Huono enne. Jätin siis mukin odottamaan seuraavaa käyntiäni.