Tekeminen ei lopu

 Tämäkin päivä meni keittiötä maalatessa. Tekemistä on vielä paljon. En tiedä, minä päivänä kalusteasentaja tule laittamaan lipaston ja kaapinovet paikoilleen, mutta toivottavasti ensi viikolla. Haluaisin saada jo tavaroita kaappeihin ja siten keittön lattialle ja pöydälle tilaa. Vasta sen jälkeen voin ryhtyä maalaamaan loput katosta sekä keittiön muut seinät.

Huomenna maalaan maustehyllyn ja irrotan keittiön seinästä neljä pientä tummaksi lakattua avoyllyä ja maalan nekin. Minulla on ollut keittiön seinällä lasteni vanha liitutaulu, jonka kehykset ovat huomenna maalausvorossa. Muuten valkoiseen keittiööni näistä pienistä irtokalusteista tulee oransseja. Ehkä jatkan tavaroiden lajitteluakin, tosin olisi helpompaa, jos voisi laittaa säästettävät tavarat suoraan omille paikoilleen eikä pahvilaatikosta toiseen. 

Aamiaiseksi laitoin tänään kinkku-katkarapumunakasta. Ja tietenkin kahvia. Lounaaksi söin loput eilen Woltin kautta tilaamastani pastasta ja päivälliseksi paistoin karitsan ulkofilettä, punaviinikastiketta, valkosipuliperunoita sekä valkosipulivoissa paistettuja herkkusieniä. Lisäksi kaivoin pakastimesta pussillisen kasviksia, jotka kuumensin vain mikrossa. 

Tänään oli poikkeuksellisen vähän uusi koronatartuntoja. Vain 302. Voi tietysti johtua siitä, että on pääsiäinen ja ihmiset lomalla kuka missäkin. Ei siis ole ehkä käyty testissä normaaliin tapaan. Tai sitten tartuntaluvut todellakin alkavat laskea. Olisipa mukavaa, jos ensi kesä olisi kuten viime kesäkin! 

Nyt väsyttää niin paljon, että on pakko mennä nukkumaan.

Lihaksia särkee

 Heräsin aamulla kahdeksalta ja kaikki lihakseni olivat kipeät. Eilinen remonttipäivä oli tehnyt tehtävänsä. Nyt on kuitenkin kotini niin sekaisin, että paluuta ei enää ole. Joten aamiaisella otin särkylääkettä ja sen  jälkeen jatkoin. Koko päivä ja ilta on mennyt remontointiin. Kahta koiran kanssa ulkoilua lukuunottamatta. Tänään toimitettiin uusi ruokapöytä ja tuolit sekä erillinen keittösaareke. En ole vielä avannut pakkauksia, koska hauan saada kettiööni ensin enemmän tilaa. Tilasin myös lisää valkoista seinämaalia. Valkoinen maalini riittää vain siihen osaan keittiötä, johon kalusteasentaja tulee vielä jatkamaan hommiaan. Muun osan keittiöstä ehdin remontoida myöhemminkin eli kun lisämaalit saapuvat.

Kun edellisen kerran remontoin, olin paljon vetreämpi. Toisaalta olenhan nyt lähes 15 vuotta vanhempikin. Onneksi minulla ei ole mikään kiire, joten ei haittaa, vaikka kaikki valmistuukin hitaasti. Pandemiakaan ei ole katoamassa vähään aikaan eikä sen vuoksi tule järjestettyä mitään juhliakaan. Toivon, että saisin myös työhuoneen remontin valmiiksi lokakuun alkuun mennessä, jotta voisin järjestää 60-vuotisjuhlat. 

Tänäänkään ateriarytmini ei ole ollut verkkovalmennuksen ohjeiden mukainen. Aamulla join kahvia ja sen kanssa pala patonkin, jonka päällä kinkkua. Pääruuan - kinkku-aurajuustopastaa - tilasin Woltin kautta. Iltapalaksi kahvia ja pala patonkia savuporojuuston ja kutkun kanssa. 

Pitkäperjantai

Niinhän siinä sitten kävi, että en pystynyt ottamaan lomaa ennen pääsiäistä. Keittiöremonttini alkoi keskiviikkona ja olin juuri ja juuri ehtinyt tyhjentää tavarat pois kaapeista. Pahvilaatikoihin, joita on nyt ympäri asuntoa. Koska kaapistojen runko säilytetään, olisin halunnut ennen ovien ja tasojen asennusta maalta nyt siniset osat valkoisiksi.

Kalusteasentaja tuli keskiviikkoaamuna ja pahoitteli, että kaappien ovet eivät olleetkaan vielä valmiit. Ne kun pitää tehdä mittatilaustyönä ja aikataulu oli pettänyt. Tiskipöytä ja tasot hänellä kuitenkin oli, samoin lipaston laatikot. Olin stressannut keittiöremonttiani jo monta päivää ja harmitellut, miksi en sittenkin aloittanut vasta kesälomalla. Ovien puuttuminen olikin lähes lottovoitto, koska pääsiäisenä on neljä vapaapäivää  ja minulla hyvin aikaa maalata säilytettävät osat valkoisiksi. Ilman, että tarvitsee varoa maalin menemistä uusiin oviin.

Lvi-asentaja kävi keskiviikkona asentamassa tiskialtaan. Vanha - asunnon alkuperäinen vesihana - ei ollutkaan hyvä ratkaisu uuteen tiskipöytääni, joten ystävällnen asentaja hyppäsi autoonsa ja kävi hakemassa uuden hanan. Torstaina kävi vielä sähköasentaja laittamassa pistorasiat, kaapistojen alapuolelle valonauhan sekä valonaauhan säätimen. Säädin on aivan loistava juttu, koska siitä saa himmennettyä valoa. Pimeään vuodenaikaan olen joutunut pitämään öisin keittiössä valot päällä, koska olen muutaman kerran ollut vähällä astua viimeisen porrasaskelman ohi. Nyt voin pitää keittiössä öisin himmennetyn valon. 

Eilen töiden jälkeen levitin maalinpoistoainetta kalusteiden runkoihin. Osa lähti varsin hyvin pois, osaan levitin vielä toisen kerroksen. Huomenna aamulla hankaan loput maalit pois ja maalaan rungot valkoiseksi. Äsken pesin höyrypesurilla keittiön katosta osan, jonka maalaan myös huomenna. Valkoiseksi tietenkin. Koko kattoa en vielä maalaa vaan ainoastaan osan, joka on matalampi kuin muualla keittiössä. Yhden puretun kaapin takaa paljastui niin nokinen ja epätasainen seinä, että se on pestävä ja hiottava hiekkapaperilla ennenkuin alan maalaamaan seiniä ja loput katosta. 

Tarkoitukseni oli maalata myös keittiön ruokapöytä ja tuolit, mutta eilen illalla tilasin saman kokoisen valkoisen pöydän sekä kaksi valkoista tuolia. Laskin, että maalaamiseen menee kuitenkin sen verran aikaa, että jos käytän sen ajan työntekoon, saan kevyesti maksettua uuden pöydän ja tuolit. Vien vanhan pöydän tuoleineen takapihalle katoksen alle, koska tällä hetkellä minulla ei ole puutarhakalusteita. Tilasin eilen kaikenlaista muutakin uuteen keittiööni ja meinasin jo hetken mielijohteesta tilata uuden lattiankin. Onneksi tulin järkiini, lattian ehtii laittaa myöhemminkin. 

Tänään en ole syönyt verkkovalmennukseni ohjeiden mukaan. Ei ole ollut aikaa eikä koko päivän touhutessa nälkäkään. Aamiaiseksi join kahvia ja sen kanssa eilen leipomaani kinkku-herkkusienipiirakkaa. Piirakkavuoka on yksi niitä harvoja astiota, jotka olin pakannut pahvilaatikoissa päällimmäiseksi. Tikru varasti heti alkuun salaatinlehden ja sen jälkeen alkoi kerjätä kinkun palasia. 

Koska on pitkäperjantai, laitoin pääruuaksi kalaa. Onkohan se jokin perinne? Tarkoitan yleisempää pääsiäiseen liittyvää perinnettä. Lammasta on vasta sunnuntaina. Laitoin siis uunilohta, sen kanssa bearnaise-kastiketta ja pariisinperunoita. 

Iltapalaksi vielä punaviiniä, juustoa, ilmakuivattua kinkkua, patonkia, chili-sipulihilloa, oliiveja, coctai-kurkkuja, punaviinimarinoituja valkosipuleita ja mansikoita.

Vielä pitäisi viedä iso kasa roskia ulos. Ja käydä Stellan kanssa iltalenkillä. Väsymys iski enkä jaksa tehdä tänään enää muuta fyysistä. Voisin katsoa jonkin ohjelman Netflixistä ja samalla laitella yhden pahvilaatikon tavarat. Säilyttää vain ne, mille on oikeasti käyttöä, ja laittaa kierrätykseen ne, mille en tarvitse. 

Pandemiatilanne on jonkin verran rauhoittunut. Eikä tullut ulkonaliikkumiskieltoakaan. Hallituksen esitys ei mennyt läpi perustuslakivaliokunnassa. En tiedä, oliko se hyvä vai huono asia. 

Earth Hour 2021

Lauantai. Niin paljon tekemistä, mutta kuten arvata saattaa, laiskuus iski. Joten kävin kaksi kertaa koiran kanssa pitkällä lenkillä ja sen lisäksi istuin pari tuntia vanhempieni luona. Kun palasin kotiin, muistin, että tänään on Earth Hour. Päätin viettää sitä ja kuten niin usein ennenkin: yksin. Naudan ulkofilepihvi, paistettuja juureksia sekä salaattia. Niin ja pihvin kanssa punaviinikastike.

Yllättäen innostuinkin tyhjentämään kaappeja keittiöremontin alta. Oli hieman haastavaa laittaa ruokaa, kun kaikki kuivatuoteet mausteita myöten olin ehtinyt pakata pahvilaatikoihin. Olin myös ajatellut kirjoittaa tänään blogiini ajatuksiani pandemiasta, mutta jo tämän postauksen tekeminen on haastavaa. Tikru nimittäin päätti haluta kaiken huomioni ja istua kököttää siinä, missä minun pitäisi voida liikuttaa hiirtä. Nyt siis vain lyhyt postaus ja siirryn oikealle paikalleni eli kissan palvelijaksi. 

Ensimmäinen kevätpäivä

Tänään oli vuoden ensimmäinen selkeästi keväinen päivä. Aurinko paistoi ja oli lämmintä. Lumet sulavat melkein silmissä. Olisi tehnyt mieli mennä siivoamaan takapihaa kesäkuntoon, mutta varjoisalla pihalla on lunta vielä liian paljon. Niin paljon, että varmasti osa syksyllä sinne unohtamistani tavaroista löytyy vasta viikon tai kahden päästä. 

Olen jälleen päivystäjänä tämän viikon. Arki sujuu tututtuun tapaan. Töitä ja säännöllisin väliajoin ruokaa ja ulkoilua. Olin vähällä tilata tänään päiväliseksi Woltin kautta jotain hyvää, mutta päätin kuitenkin tehdä ruokaa itse. Chilillä maustettuja lihapullia satay-kastikkeessa, nuudeleita teryaki-maustettuna sekä kasviksia. 

Hallitus miettii edelleen esitystä ulkonaliikkumisrajoituksista. Varsinaista ulkonaliikkumiskieltoa ei siis olisi tulossa vaan rajoituksia. Vielä ei tiedetä, mitä uusi rajoitus käytännössä tarkoittaisi. Vai tarkoittaisiko nykyiseen verrattuna mitään. Ravintoloiden sulkua päätettiin kuitenkin jatkaa vielä toiset kolme viikkoa. Tartuntaluvut eivät kovin paljon poikkea viime viikon vastaavista lukemista. Tehohoidossa on kutenkin nyt enemmän potilaita kuin kertaakaan sen jälkeen, kun aloitin tilaston pitämisen eli 12.5.2020 lähtien. 

Rekkakuski

Katsoin alkuviikosta ajankohtaisohjelman Suomen huoltovarmuudesta. Oli aika silmiä avaava ohjelma. Mikä jäi mieleeni, oli rekkakuskit. Ne miehet ja naiset, jotka huolehtivat siitä, että meillä täällä Suomessa riittää niin lääkkeet, ruoka kuin moni muukin asia. 

Rekkakuskeja olen aina pitänyt tarpeellisina työntekijöinä, mutta vasta nyt aloin miettiä, miten monella tavalla juuri minun elämäni vaikeutuisi, jos heitä ei olisi. Pandemian aikana olen huomannut, miten moni muukin ammatti, joita aiemmin olin pitänyt itsestäänselvyyksinä, osoittautuivatkin minulle itselleni erittäin tärkeiksi. 

Pandemiatilanne junnaa taas paikoillaan. Pientä laskua ja sitten taas pientä nousua. Suomi päätti tänään keskeyttää AstraZenecan rokotteiden antamisen viikoksi. Siis vain vähän sen jälkeen, kun EMA (European Medicines Agency) oli todennut rokotteen turvalliseksi. En tiedä, mitä sanoa. Ehkä on parempi, että en sano mitään. 

2. Pyhän Patrikin päivä

Tasan vuosi sitten vietin elämäni ensimmäistä Pyhän Patrikin päivää. Yksin, koska koronavirus oli juuri silloin levinnyt Suomeenkin. Mikään ei ole vuodessa muuttunut. Paitsi ehkä se, että uusia tartuntoja on enemmän kuin vuosi sitten ja nyt on vielä lisäksi erilaisia koronaviruksen varianttejakin. Yksin siis tämäkin  Pyhän Patrikin päivä. 

Töiden jälkeen käytin Stellan ulkona ja aloin valmistella päivällistäni. Nostin sähkökäyttöisen pöytägrillin - jonka muuten ostin huhtikuussa 1987 ja laite toimii edelleen moitteettomasti - pöydälle. Paloittelin kesäkurpitsaa, suippopaprikaa ja porsaan ulkofilettä marinadiin, tein salaatin sekä tsatsiki-kastikkeen ja laitoin grillin kuumenemaan. Kun grilli oli kuuma, pujotin raaka-aineet varrastikkuihin, laitoin vartaat sekä maissintähkät grilliin ja avasin viinipullon. Ehkä Pyhän Patrikin päivän perinteisiini tuleekin kuulumaan se, että vietän päivän yksin?

Uusia koronatartuntoja oli tänään 842 Enemmän kuin kertaakaan aiemmin. Tai ainakaan niinä päivinä, joista olen pitänyt kirjaa. Tähän alkaa jo tottua. Kunhan kevät vähän etenee, aion mennä kampaajalle. Hiukseni ovat kasvaneet jo ärsyttävän pitkiksi. Liian pitkiksi. Väriä en aio enää vaihtaa.