Vltava

Torstaina voitin ilokseni Huuto.netistä kaksi kaunista tarjoiluastiaa. Sellaisia "mummoastioita", joita kerään. Koska myyjäkin oli vantaalainen, sovimme, että käyn tänään hakemassa astiat Itä-Vantaalta. Aamulla olin jo aivan töpinöissäni ja harmittelin, että tuli sovittua nouto vasta iltapäiväksi. Aikani peukaloitani pyöriteltyäni soitin ystävättärelleni ja kysyin, olisiko hänellä aikaa ja kiinnostusta lähteä tappamaan aikaa kanssani Itäkeskukseen. Ja olihan hänellä.

Kävimme lasillisella valkoviiniä ja sen jälkeen kiertelimme kaupoissa. Stockmannilta lähtiessämme kuulin takaani nimeäni huudettavan ja olin ällistynyt, kun näin entisen työkaverini. Työkaverin, jonka olin nähnyt viimeksi 1980-luvun lopussa.

Itäkeskuksesta lähdimme hakemaan "mummoastioitani" ja sieltä Ruoholahteen K-Rautaan. Tarvitsin lisää maalia, koska päätin maalata myös toisen seinän olohuoneesta. Ruoholahdessa alkoi vatsa jo molemmilla kurnia ja menimme ravintola Vltavaan syömään. Ystävättäreni ei ollut aiemmin käynyt Vltavassa ja söimmekin pitkän kaavan mukaan eli alkuruuaksi tsekkiläistä valkosiplikeittoa (Hovězí guláš s bramborovými knedlíky a slaninkou ), pääruuaksi rapeaksi paistetta häränrintaa (Křupavý hovězí bůček) ja jälkiruuaksi tsekkiläistä hunaja-kinuskikakkua ja vaniljajäätelöä (Marlenka). Kyytipojaksi hyvää punaviiniä.