lauantai 18. toukokuuta 2019

Pägyn päivä

Täällä Pöhkörinteessä on jo muutaman vuoden ajan vietetty loppukeväästä Pägyn päivää. Se on pienimuotoinen oman lähiön tapahtuma, jossa mukana järjestämässä on seurakunta, Lions Club ja muutamia muita tahoja. Tänään oli Pägyn päivälle varmasti kaikista paras sää, koska aurinko paistoi ja lämpö helli pöhkörinteeläisiä yllinkyllin.
Takoitukseni oli lähteä jo heti klo 10 aamulla, mutta en yksinkertisesti voinut. Tikru nimittäin nukkui vatsani päällä lähes puolitoista tuntia. Näki vamaankin unta hiiristä, koska käpälät heiluivat ja kissan suusta kuului maiskutusta. En raaskinut työntää kissaa poiskaan, joten laiskottelin aamun sängyssäni telkkaria katsellen. 
Pääsin kuitenkin lähtemään jo aamupäivästä. Pöhkörinne on paikka, jossa tuntee paljon muita asukkaita tai ainakin tutustuu. Juttelin erään nuorenparin, jolla oli aivan ihana koira, kanssa ainakin varttin, vaikka en ollut heitä koskaan ennen tavannutkaan. Pidempään Pöhkörinteessä asuneet tuntee ainakin ulkonäöltä.

Kävelin pariin otteeseen alueen läpi. Paikallisella huoltoyhtiöllä oli oma ständi ja kun huomasin, päätin mennä antamaan palautetta. Nyt, kun alle vuoden sisällä olen ollut kaksi kertaa polven tekonivelleikkauksessa, olen kiinnittänyt enemmän huomiota teiden kunnossapitoon kuin koko elämäni aikana yhteensä. Ja pistänyt merkille, että alueet, jotka ovat olleet huoltoyhtiön hoidettavana, on myös hoidettu. Erinomaisesti. Alueet, jotka taas ovat olleet kaupungin hoidettavana....nooh, en sano enempää. Juttelin siinä tovin ja todettiin, että monia asioita pitää niin itsestäänselvinä, ettei niihin edes kiinnitä huomiota ennenkuin ne eivät enää olekaan itsestäänselviä. Ständillä oli myös yksi meidän alueen huoltomiehistä ja vaikutti olevan mielissään saadessaan positiivista palautetta ja kiitosta. 
Kiertelyn jälkeen kävin lähikaupassa ostamassa - niin, aika yllättävää - grillattavaa. Nämä säät ovat minulle hunajaa sekä sielulle että ruumiille. Kesä!!!!!!! Rakasta kesää. Kotiin päästyäni aloin valmistella grillattavia ja kävin sytyttämässä grillin. Lasi rose-viiniä ja nautin auringosta samalla, kun kasler, haloumi-juusto, kirsikkatomaatit ja paprikat kypsyivät grillissä.
Olisipa aina kesä! Työkaverini osti juuri talon Espanjasta ja aikoo asua siellä talvet. Etätyö mahdollistaa asumisen missäpäin maailmaa tahansa. Nyt kuitenkin nautin Suomen kesästä ja syksyllä heittäydyn taas mörökölliksi. Yhtään ei tee mieli taloa Espanjasta. Ei, ei siis yhtään. Siis taloa Espanjasta ei tee mieli. Ei yhtään. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti