Tällä viikolla ovat netistä huutamani ja ostamani tavarat alkaneet tupsahdella postiin. Vielä on useampikin paketti tulossa ja innolla odotan erityisesti keittiöön uusia verhoja ja pöytäliinaa. Keittiön "tsunamihyllyn" elintarvikkeet päätin purkittaa peltipurkkeihin ja purkkeja on tulossa vielä lisää. Kävin myös Fidalla keskiviikkona ja sieltä löytyi kolme keittokulhoa aluslautasineen. Olivat niin söpöt, että en voinut vastustaa kiusausta, vaikka eivät "mummoastioita" olekaan. Kuviollisesta kankaasta voisin tehdä pöytäliinan tai esiliinan. Oikeastaan tarvitsisin esiliinan, jossa on monta taskua. Yksi tasku kännykälle ja toinen kotiavaimille, koska pian on taas se aika, kun kulkee sisältä pihalle ja takaisin kymmeniä kertoja päivässä.
Netissä hurahdin kankaisiin nenäliinoihin, pitsikäsineisiin, käsilaukkuun ja huiviin. Joskus 60-luvulla oli lapsillakin kankaiset nenäliinat, mutta sitten tuli kertakäyttökulttuuri ja moiset hävisivät lähes kokonaan kaupoista.
En käynyt perjantaina postilaatikolla ja tänään päivällä olikin iloinen yllätys, kun postilaatikossa oli useampikin paksu kirjekuori. Koska olen hankkinut iloisemman värisiä takkeja, huusi itselleni myös iloisen värisiä huiveja. Ja jostain syystä ruusut viehättävät minua muussakin kuin vain astioissa.
Keittiöön huusin itselleni verhokapan sekä pöytäliinan. Tulossa on toinenkin pöytäliina, jonka värit ja kuvio hyvin lähellä verhokapan väriä ja kuviointia. Huomenna pitäisi ottaa mitat ja kiinnittää kappoja varten vaijerit keittiön ikkunaan.
Lisäksi vielä joululiina keittiön pöydälle sekä pöytäliina - yllättäen ruusukuvioinen - olohuoneeseen. Uuden kodin saivat myös neljä leikkelehaarukkaa.
Viikonloppuani oli jälleen ilahduttamassa karvainen lapsenlapseni Mango. Tällä kertaa se ei saanut kertaakaan Tikrulta kuonoonsa. Yhden ainoan kerran kuulin Tikrun edes sähisevän Mangolle. Luna suhtautuu Mangoon yhtä ylimielisen välinpitämättömästi kuin ennenkin.
Pakkasesta huolimatta aurinkoiset päivät ovat olleet ihanteellisia koiranpennun kanssa ulkoiluun.
Eilen oli Citymarketissa saksanhirvi tarjouksessa ja aamulla löysin pakastimestani pussillisen suppilovahveroita. Tein mehevän pataruuan, josta etukäteen mainitsin Facebookissa. Ja kuinka ollakaan... juuri, kun pata oli valmis uunosta nostettavaksi, siskon poika sekä hänen avovaimonsa ilmestyivät käymään. Eipä siis muuta kuin kattamaan pöytään lisää lautasia ja sen vuoksi valokuvien ottaminen annoksestani jäi.
Myös naisellisuudenpuuskassa tekemäni Oriflamen kosmetiikkatilaus tuli eilen. Kissat vähän nyrpistelevät neniään, kun tupsuttelen tuoksuja iholleni. Selitin niille, että olisi syytä sopeutua asiaan, koska tämä hömpötys on tullut jäädäkseen. Parin viikon päästä osallistun Oriflamen kotikutsuihin ja jo nyt selaan silmät kiiluen uusinta tuoteluetteloa. Sallin tämän hömpötyksen itselleni, koska noin kymmeneen vuoteen en hankkinut itselleni muuta kosmetiikkaa kuin deodorantin, suihkugeelin, shampoon, hiustenhoitoaineen ja hammastahnan.
Iltapalaksi tein lämpimän voileivän, jossa porsaan ulkofilettä ja ananasta. Lisukkeena etikkäsäilykkeitä ja Dijon-sinappia.
Rakastan kynttilöitä, mutta kahden hölmön kissan kanssa aito tuli voi olla vaarallinen. Varsinkin, kun nykyisin nukahdan hyvin usein olohuoneen sohvalle kesken telkkariohjelmien. Sähkökynttilät eivät korvaa elävää tulta, mutta ovat ne tyhjää paremmat. Nyt voisikin viikon päätteeksi ottaa mukavan asennon ja alkaa katsomaan digiboxilta eilistä sarjamurhaajaelokuvaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti