sunnuntai 14. huhtikuuta 2019

Vitsa sulle, vaalilupaus mulle

Heräsin aamulla hyvissä ajoin ennen yhdeksää. Puin päälleni ja lähdin kävelemään kohti lähistöllä olevaa alakoulua, jossa tämän alueen äänestys tapahtuu. Kun koulurakennus tuli näkyviin, vaistomaisesti lisäsin vauhtia. En ole koskaan opiskellut tuossa koulussa, mutta samanlainen matala punatiilinen rakennus oli vanha kansakoulu, jossa 1960-luvulla aloitin opintieni. Aamu ja koulu tarkoittaa alitajunnassa, että ei saa myöhästyä!

Sain äänioikeuden vuonna 1979 ja siitä lähtien olen yhtä poikkeusta lukuunottamatta äänestänyt kaikissa kunnallis- ja eduskuntavaaleissa. Tuo poikkeuskin johtui siitä, että olimme koko perhe vatsataudissa. Olen myös aina äänestänyt vasta virallisena vaalipäivänä ja perinteisesti äänestämässä käytyäni keittänyt itselleni pullakahvit. Tänään lähdin äänestämään sen verran aikaisin, että söin aamiaisen - ja pullan - vasta kotiin palattuani.
Yksi syy aikaiseen äänestämiseen oli, että tänään on myös palmusunnuntai ja siten virpomispäivä. Tällä alueella lapset lähtevät virpomaan yleensä noin klo 10 ja koska odotan joka vuosi virpojia, halusin olla kotona ajoissa.

Aamupäivällä ei käynyt kuin yksi poika virpomassa eikä iltapäivälläkään ehkä olisi tullut vieraita lapsia virpomaan, jos lähtiessäni viemään koiraa ulos olisi huomannut noidiksi pukeutunutta tyttöporukaa. Sainoin tytöille, että meille saisi tulla virpomaan, jos tulevat noin 10 minuutin päästä. Tein koiran kanssa pikalenkin ja kun pääsin kotiin, ovikello jo soikin.

Omien lasteni aikuistuttua taloyhtiön ja naapuruston lapsia ei juurikaan enää tunne ja sen vuoksi myös virpojien määrä on vähentynyt merkittävästi. Siksi olenkin säästänyt myös edellisvuosien vitsoja ja niistä on kertynyt jo oikein mukava nippu pääsiäistä koristamaan.
Sain silitettyä olohuoneeseen verhot ja vihdoin otettua jouluverhot pois ikkunasta. Oikean polven leikkauksesta kesti noin 4 kk ennenkuin pystyin kiipeämään pöydälle ripustamaan verhoja. Tämän vasemman polven kanssa ei mennyt kuin 2,5 kk. Tunne oli kuin  lapsella, joka on juuri oppinut ajamaan pyörällä ilman apupyöriä!

Vaalivalvojaisia varten laitoin pitkästä aikaa kasariherkkua Oskarin leipiä. Tietenkin syötiin yhdessä Tikrun kanssa. Kun tarjolla on katkarapuja, Tikrua on mahdotonta pitää poissa lautaselta.
 Viikonloppu meni jälleen kerran aivan liian nopeasti. Onneksi ensi viikko on lyhyt viikko ja pääsiäisenä neljä vapaapäivää. Tilasin sairaslomani alussa olohuoneen nojatuoleihin päällystämistä varten uuden kankaan, mutta en pystynytkään sairasloman aikana istumaan ompelukoneen ääressä. Jospa saisin pääsiäisenpyhinä ommeltua tuoleihin uudet päälliset. Tikru nukkuu jo ja vaalituloskin alkaa kohtapuoliin olla selvillä. Hyvä ajankohta mennä nukkumaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti