Eläkepäivästressi

Ehtikin olla muutama leppoisa ja seesteienen päivä. Eilen kuitenkin iski stressi. Eläkepäivästressi! Aloin nimittäin tosissani miettiä, mitä teen sitten, kun jään vanhuuseläkkeelle. Tuttavapiirissäni on paljon ihmisiä, jotka ovat viime vuosina jääneet tai ovat lähivuosina jäämässä eläkkeelle. Monilla tuntuu olevan jo varsin hyvin selvillä, mitä kaikkea aikovat tehdä eläkkeellä. Ja minulla ei vielä mitään. Eläkepäiviinhän piti olla vielä valovuosi aikaa!

En ole oikeastaan koskaan pohtinut, mitä teen päästessäni eläkkeelle. Reilu 15 vuotta sitten oli poikkeus, kun ajattelin eläkkeellä järjestellä vanhat valokuvat albumeihin. Nyt jo edesmennyt kissani Jasu hoiti asian pois päiväjärjestyksestä pissaamalla valokuvalaatikkoon. Ei siis ole enää valokuvia, joita järjestellä.

Päädyin eilen etsimään Googlesta tietoa eläkkeelle jäämisestä. "Mitä tehdä eläkkeellä" haku tuotti monenlaista osumaa. Löysin myös paljon artikkeleita, joissa kerrottiin eläkkeelle jäämisen aiheuttamasta kriisistä ja jopa mielenterveysongelmista. Suositeltiin mm säännöllistä päivärytmiä, säännöllisiä aterioita ruokapöydän ääressä  ja ulkoilua. Ei pitäisi valvoa iltaisin pitkään eikä nukkua puolille päiville. Jäin miettimään, miksi ei? Kun vihdoin ja viimein on työelämästä vapaa, miksi pitäisi edelleen laittaa joka aamu herätyskello soimaan? Olen myös tottunut jo vuosia syömään joko tietokoneen ääressä, sohvalla tai sängyn päällä telkkaria katsellen, joten mietin myös ruokapöydän ääressä syömistä. Siinäkö sitä istuu kukon pieraisun aikaan yksin keittönpöydän ääressä syömässä aamiaistaan ja tuijottaa keittiön ikkunasta näkyvään pimeyteen? Päätin kuitenkin kokeilla ja tänään söin päivällisen ruokapöydän ääressä. Ja sain yhden idean, mitä eläkkeellä täytyy tehdä: tilata Aku Ankka -lehti. Pelkkä lautasen tuijottaminen ei tuottanut mitään iloa.

Moni artikkeli liittyi rahaan. Pienentyneisiin tuloihin. Jossain artikkelissa kerrottiin, että eläkkeelle jäädessä olisi hyvä olla neljän vuoden bruttopalkkaa vastaava summa säästössä. Oikeasti? Vai luinkohan väärin? Jospa se olikin nettopalkka? Laskin nimittäin, että jos säästäisi summan 10:ssä vuodessa, pitäisi laittaa noin 2/3 palkastaan joka kuukausi säästöön. Nettopalkassa sentään vain noin 1/3. Otan riskin: olen säästänyt vain noin 10% palkastani joka kuukausi, tosin jo useamman vuoden ajan.

Budjetin tekeminen oli erään artikkelin hyvä vinkki. Minulla on aiemmin ollut useinkin vuosibudjetteja. Sekä tulojen ollessa pieniä että tulojen ollessa suuria. Nyt en ole jostain syystä pariin vuoteen tehnyt budjettia. Aiemmin vuosibudjetin tekeminen oli Tapaninpäivän huvini.Voisinkin tehdä loppiaisen pyhinä tälle vuodelle budjetin. 

Eläkepäiviä pohdiskellessani huomasin, ettei minulla ole oikeastaan koskaan ollut elämässäni mitään suuria haaveita tai unelmia. Ei unelma-ammattia, ei unelmakotia, ei unelmaelämää. Olen mennyt Elämän virrassa kuin lastu lainehilla. Virran vietävänä, mutta tarttunut tilaisuuksiin, jotka ovat vain sattumalta osuneet eteeni. Tehnyt hetken mielijohteesta asioita, joiden en edes tehdessäni uskonut johtavan mihinkään. Kuitenkin ne aina johtivat. Ehkä elämää ei tarvitsekaan erityisemmin suunnitella? Eikä eläkepäiviäkään? Jos vain jatkaakin Elämän virran vietävänä ja tarttuu tilaisuuksiin, joita sattumalta osuu eteen?