Kotini on linnani

Eilen työpäivän päätteeksi olisi kovasti tehnyt mieli käydä Vagabondassa lasillisella punaviiniä. Ravintolassa on ruokailijoille oma pienehkö sali ja lähes joka kerta Vagabondassa käydessäni istun ruokapuolella yksin. Päätin kuitenkin jättää menemättä. Olen pystynyt eristäytymään varsin hyvin etätyön ja erilaisten kotiinkuljetuspalveluiden avulla jo vuosia, joten oikeastaan olisi tässä nykytilanteessa yksinkertaisesti tyhmää riskeerata mitään. Päätin siis pysyä kotona.

Vaikka normaalistikin viihdyn erinomaisesti kotona ja minulla on erinomainen kyky vain laiskotella, nyt en keksi enää yhtään hyvältä kuulostavaa tekosyytä olla tekemättä asioita, joita olen siirtänyt päivästä, viikosta, kuukaudesta ja vuodesta toiseen. Yläkerran käytävän nurkassa on korituoli ja siihen vuosien varrella kertynyt puolitostametrinen keko erilaista romua. Kutsun tällaisia epämääräisiä läjiä rotanpesiksi. Eilen päätin käydä romuläjän kimppuun ja voi sitä riemua, mitä pinosta löytyikään!! Vuosia sitten ostin uudet puuvärit jotka laitoin nk hyvään talteen. Sitten olen siirtänyt niitä hyvästä tallesta jonnekin muualle ja lopulta ne löytyivät yläkerran käytävän rotanpesästä.

Värikynien löytyminen olisi voinut olla hyvä tekosyy laiskotella rotanpesän siivoamisen jälkeen koko viikonloppu, mutta omaksi ihmetykseksenikin pystyin hillitsemään itseni. Kauppaan ei tarvitse mennä, koska maanantaina tulee taas Citymarketista kotiinkuljetus. Lauantaipäivään sopi oikein hyvin pizzan tilaaminen ja siten myös paikallisen yrittäjän tukeminen. Savulohi-katkarapu-rucola-punasipuli-smetana- pizza on yksi suosikeistani. Poikkeuksellisesti söin olohuoneen ruokapöydän ääressä ja ehdin syödä lähes puolet ennenkuin Tikru tajusi, että olohuoneessa on katkarapuja. 

Iltapäivä menikin sitten kirjahyllyn siivoamisessa. Tarkoitukseni oli vain pyyhkiä hyllyiltä pölyt ja järjestää kirjat suoriksi riveiksi takaisin hyllyihin. Tuttuun tapaan sain enemmän aikaiseksi sotkua kuin siistiä. Ryhdyin nimittäin järjestelemään kirjat aiheittain. 

Samalla aloin keräämään hyllystä pois sellaisia kirjoja, joilla ei ole enää mitään käyttöä. Nimittäin vanhoja sairaanhoito-opiston aikaisia oppikirjojani. Kun tartuntatautien oppikirja alkaa sanoin: "Siihen aikaan, jolloin ensimmäinen kulkutautien oppikirja sairaanhoitajia varten kirjoitettiin, näillä taudeilla oli erittäin huomattava merkitys yhteiskunnassa. Sen jälkeen on tässä suhteessa tapahtunut suuri muutos.", ei ehkä tarvitse edes lukea enempää. Sen verran selasin kirjaa, ettei siinä ollut halaistua sanoaa koronaviruksista.

Koira on käytetty iltalenkillä, joten nyt voin jatkaa kirjahyllyn siivoamista pitkälle yöhön. Ulkona ei näkynyt juuri ketään, muutama koiranulkoiluttaja. Pohjantähti loisti taivaalla kirkkaana ja minulla oli hyvin rauhallinen olo. Olen tänään oivaltanut, että aiemmin en ole viitsinyt edes aloittaa mitään sellaista, mitä en saisi viikonlopun aikana valmiiksi. Ja juuri sen vuoksi niin moni asia on kotona rästissä. Nyt ei ole arkisinkaan muuta tekemistä kuin etätyöt ja kotityöt. Eikä ole mikään kiire saada kotiasioita valmiiksi, koska mihinkään en mene eikä kukaan tule käymään.

Lunaa ei koronat ja poikkeustilat kiinnosta palaneen puupennin vertaa. Kotona on hyvä olla. Pysykää terveinä!!!