Perjantaina sain yökylään lempivieraani eli Mangon. Kissoilla oli jälleen totuttelemista, mutta vuorokausi sujui oikein hyvin. Mango osasi jo mennä portaat ylös olohuoneesta keittiöön, mutta portaiden kulkeminen alaspäin oli pelottavaa. Lopulta keksin laittaa portaille kylpyhuoneen maton estämään tassujen liukumista ja niin Mango pääsi liikkumaan olohuoneesta keittiöön ja takaisin.
Oli mukavaa ulkoilla lyhyitä lenkkejä useamman kerran päivässä aivan kuten lääkäri suositteli. Koiran kanssa tulee lähdettyä toisella tavalla kuin yksin.
Lauantaina olikin enemmän ohjelmaa kuin pitkiin aikoihin. Kun Mango iltapäivällä oli haettu kotiin, lähdin nettiporukan tapaamiseen. Oli mukavaa nähdä pitkästä aikaa ihmisiä, joiden kanssa lähes päivittäin netissä kirjoittelee. Tarjolla oli intialaista ruokaa, hyviä juomia ja aterian päälle vielä intialaista päähierontaa. Hyvässä seurassa tietenkin!
Viime aikoina olen yllättänyt itseni useammankin kerran kauppojen kosmetiikkaosastolta. Vuosikausia olin sitä mieltä, että vesi riittää ihonhoitoon eikä meikkejä tarvita. Nyt olen kuitenkin hankkinut erilaisia ihonhoitotuotteita, kynsilakkoja, huulipunia yms. Ja mieleni tekisi hankkia kesäksi joitakin oikein naisellisia vaatteita. Tämä saattaa olla hetkellinen mielenhäiriö ja menee ajan myötä ohi, mutta oli mukavaa saada lehtipinon lisäksi vielä tupsuhuivi sekä värikäs rannekoru.
Lauantai-iltana oli vielä siskoni pojan bändin debyyttiesiintyminen ja olin luvannut lähteä keikalle. Väsymys painoi jo jäseniä, kun kymmenen aikaan illalla saavuimme paikalliseen ravintolaan. Keikka oli hyvä, mutta sanoin paikalla olleelle tyttärelleni, että tuossa ravintolassa ei oikein tuntenut olevansa omiensa joukossa. Kotiin päästyäni olin fyysisesti aivan uupunut ja nukuinkin yli kymmenen tunnin yöunet.
Sunnuntaina aamupäivä meni siis aivan harakoille tai tarkemmin ottaen Nukkumatille. Kun puolen päivän aikaa söin aamiaista, siskoni soitti ja kysyi, lähtisinkö hänen kanssaan Kodin Ykköseen. Olin ajatellut käyttää sunnuntain työhuoneeni siivoamiseen, mutta autokyydit kauppoihin on yleensä syytä käyttää hyödyksi. Päädyimme vielä Ikeaankin ja siellä muistin, että työtuolinani on edelleen vanha korituoli. Sinänsä oikein hyvä tuoli, mutta siitä puuttuu pehmusteet eikä minulla ole tarvittavia materiaaleja uusien ompelemiseen. Päätin siis päästä helpolla ja ostin Ikeasta työtuolin sekä jalkatuen. Jaksaapahan paremmin aloittaa huomenna työt, kun on selälle hyvä tuoli.
Kauppareissun jälkeen olin jälleen uuvuksissa ja jo pari päivää vaivannut kylkikipu paheni entisestään. Mietin, olenko viikonlopun aikana levännyt liian vähän. Kipu yltyi sen verran kovaksi, että päätin ottaa yhden vahvemmista kipulääkkeistä. Kolmiolääke, joten arvata saattaa, että nukahdin. Päiväunet päivänä, jolloin on muutekin herännyt vasta puoliltapäivin, ei ole kovin hyvä juttu. Varsinkaan, jos aamulla on tarkoitus aloittaa työt. Onneksi ei ole mitään tarkkaa kellonaikaa töiden aloittamiseen.
Kipulääke auttoi niin hyvin, että jatkoin hieman joulukuussa kesken jäänyttä työhuoneen suursiivousta. Pesin myös lattiat ja laitoin puhtaan maton lattiaan. Lähipäivinä täytyy käydä paperipinoja läpi ja hävittää tarpeettomat. Olen ollut puolitoista kuukautta kotona ilman, että olen saanut juuri mitään aikaiseksi. Kieltämättä vähän ärsyttää, että ei ole pystynyt käyttämään tätä aikaa millään tavalla hyödyksi. Mutta kun ei pysty, niin ei pysty.
Illalla keitin mansikka-shamppanjateetä ja söin palan päivällä ostamaani kakkua. Löysin teekannun Tarjoustalosta ja vaikka se ei kierrätystavaraa ollutkaan, ihastuin siihen silti. Teetä, telkkaria ja työpäivän odotusta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti