Uudenvuoden lupauksia

En tee tänäkään vuonna uudenvuoden lupauksia, mutta joitain tavoitteita voisin tälle vuodelle ottaa. Ensimmäinen niistä olisi opetella syömään puuroja aamiaiseksi. Puurot olisivat käteviä, koska ei tarvita kuin hiutaleita tai ryynejä sekä jotain nestettä. Hätätapauksessa vaikka vettä. Ei tarvitsisi lähteä lähikauppaan sen vuoksi, että leikkeleet eivät riitäkään aamuksi ja seuraavaan Citymarketin toimitukseen on vielä aikaa. 

Lapsuuteni "puuropeikko" ei ole vieläkään jättänyt minua rauhaan. Kun ajattelenkin puuroja, tulee heti tunne, että ei missään tapauksessa vaan jotain muuta. Mitä tahansa muuta. Varsinkin aamulla, kun ei muutenkaan ole vielä ruokahalua eikä maistu oikein muu kuin kahvi, puuro kuulostaa ajatuksenakin kamalalta. Siitäkin huolimatta, että ei puuroissa oikeasti ole mitään vikaa. Varsinkaan, jos keittää maitoon. Lapsuuteni "inhokkiruokia" kuten hernekeittoa, kaalikeittoa, tillilihaa ja monia muita olen oppinut syömään ja jopa tykkäämään niistä, kun olen tehnyt itse. Silakkalaatikko ei tosin uppoa edes itse tehtynä.

Olen aina mieltänyt puurot makeiksi ja aamuisin kaipaan jotain suolaista. Aamiaisellakin saa olla makeaa, mutta ei pelkästään makeaa. Eilen puuron lisäksi oli keitetty kananmuna, jonka päälle ripottelin hieman suolaa. Jotkut kuulemma laittavat puuronsa sekaan raejuustoa. Pitäisiköhän kokeilla?

Tänään sunnuntaiaamiainen taas kissan kanssa yhdessä. Paahtoleipää, kinkkua, keitetty kananmuna ja salaattia. Lisäksi kahvia ja tuoremehua. Ja kuten tavallista, neljästä kinkkuviipaleesta käytiin raivoisaa taistelua. Tikru voitti 3-1. 

Toinen tavoitteeni tälle vuodelle on saada VIHDOINKIN työhuoneeni remontti valmiiksi. Enää 3 vuotta ja 7 kuukautta vanhuuseläkkeelle ja edelleenkin työhuoneen remontti on kesken. Suurin ongelma on, että tyhjästä huoneesta tuli vuosien varrella varasto. On siellä tarpeellistakin tavaraa - ainakin luulisin niin - mutta erityisesti siellä on tarpeetonta ja rikkinäistä tavaraa.

Vuosia sitten taloyhtiömme päätyyn tuli joka kevät ja syksy roskalava. Sinne sai heittää sellaista tavaraa, mitä ei voinut taloyhtiön jätesäiliöhin laittaa. Mutta sitten päätettiin, että roskalavalle saa laittaa ainoastaan puutarhajätettä. Näin autottomana ja ajokortittomana tilanne muuttui hankalaksi. YTV:llä on palvelu, jolla käyvät - maksua vastaan tietenkin - hakemassa kotitalouksista suurikokoisia esineitä. Olen käyttänytkin tätä palvelua hakemaan pois mm sohvan, pakastimen jne. Nyt minun pitäisi päästä eroon huomattavasti pienempikokoisista esineistä, joten Sortti-nouto ei auta tässä tapauksessa. On siis vain otettava saha sekä mattoveitsi käteen ja ryhdyttävä pistämään tavaroita pienemmiksi palasiksi, jotta mahtuvat taloyhtiön jäteastioihin. Ja niin paljon kuin inhoan jo pahvilaatikoiden silppuamista pienemmiksi palasiksi!!!!

Kun saan työhuoneen tyhjennettyä, minun ei tarvitse enää kuin maalata yksi kaappi, irroittaa ja maalata lattialistat, hankkia vinyylilankkua ja laittaa ne lattiaan sekä kiinnittää lattialistat takaisin. Ei olisi iso homma. En ole koskaan asentanut vinyylilankkuja, mutta harjoittelen asennusta jossain vaiheessa pienessä tuulikaapissani. Minulla on sinne jo hankittuna uudet lattialaatat, pitäisi vain saada aikaiseksi jalkalistojen irroitus ja maalaus.  Siinäpä tavoitteeni tälle vuodelle. Ei ole paljon. Pitää vain jostain löytää motivaatio. 

Eilen illalla avasin vielä kuohuviinipullon ja tein oskarinleipiä iltapalaksi. Oikeaoppisesti oskarinleipiin kuuluisi porsaan sisäfileestä tehty pihvi, mutta minä käytin Snellmannin kotletteja. Hetken aikaa katselin parvekkeella ilotulitusraketteja, mutta menin nukkumaan ja nukuinkin oikein hyvin aamuun asti. 

Aamulla oli kaikki loska ja vesi jäätynyt liukkaaksi ja kovaksi jääksi. Onneksi laitoin Icebugit jalkaan, kun lähdin aamupäivällä viemään Stellan ensimmäiselle lenkilleen tänä vuonna. Se ei olisi millään meinannut lähteä omasta pihastamme pois, mutta suostui lopulta lähtemään. Nyt illalla olikin jo ihan toinen tilanne sekä koiran että liukkauden suhteen. Päivällä on jälleen ollut plussan puolella ja suurin osa jäätyneestä vedestä taas sulanut. 

Huomenna olisi jälleen työpäivä, mutta onneksi tämäkin työviikko normaalia lyhyempi, koska perjantaina on loppiainen. Ensi viikonloppuna siivoan joulun pois. Joulukuusi ulos ja jouluverhot sekä joulupöytäliinat pesukoneeseen ja talviverhot tilalle. Viime vuonna minulla oli talviverhot vielä kesälläkin, tänä vuonna voisin taas laittaa pääsiäisenä kevätverhot. Jos vain jaksan. Eläkepäivät siintää jo horisontissa, nyt meni jo 900 työpäivän rajakin rikki.