Epäpuutarhuri

Joko minulla on liikaa tavaraa tai liian monta keskeneräistä projektia. Tai molempia. Pitäisi opetella tekemään yksi asia kerrallaan loppuun ja sitten vasta aloittaa seuraava. Vaikeus on siinä, että kesken projektin tulee saataville seuraavaan tai sitä seuraavaan projektiin liittyviä asioita tai tavaroita ja jos niistä kieltäytyy, voi koko tuleva projekti kärsiä. Välillä tuntuu, että elämäni on kuin tehdas, jossa toisesta ovesta tulee sisään uusia ideoita ja uutta materiaalia, toisesta menee valmista ulos, mutta koneet ovat epäkunnossa.

Viikko on ollut kaikin tavoin kiireinen. Kesä tuli kohahtaen ja sen myötä pihatyöt muuttuivat leppoisista suunnitelmista paniikinomaiseksi kiireeksi. Kävin muutamaan otteeseen puutarhaliikkeissä ja päädyin ostamaan kaksi hiekkalaatikkoa kasvatuslaatikoiden sijasta. Säästin useamman kympin. Mullan kuljettamisessa pienen metsikön läpi oli oma haasteensa.

Plantagenista ostamissani minitomaateissa oli jo pieniä tomaatteja, samoin minikurkussa kurkkuja. Ostin myös muutamia yrttejä: sitruunatimjamia, karriyrttiä, oreganoa jne.

Puutarhan hoitaminen ei taida kuitenkaan olla oikein minun heiniäni. Meillä on keittiössä tällä hetkellä muurahaisia ja olen yrittänyt niitä häätää kanelilla ja laittamalla elintarvikkeet - erityisesti sokeria sisältävät - sellaisiin paikkoihin, joihin muurahaiset eivät pääse. Tuloksetta. Niinpä alkuviikosta päätin, että muurahaisongelmasta on päästävä tavalla tai toisella. Olin jo ostamassa muurahaismyrkkyä, kun tuoteselostetta lukiessani huomasin, että myrkky kulkeutuisi muurahaisten mukana niiden pesään ja tuhoaisi koko pesän. Enhän minä niin halunnut tehdä!!! Halusin mustat pikkukaverit vain pois keittiöstäni ja ennen kaikkea pois pikkuleipälaatikosta. Nyt siis koitan edelleen käydä neuvotteluja muurahaisten kanssa siitä, mitä on soveliasta kysymättä ottaa ja mitä ei.

En pääse siis eroon muurahaisista, mutta viikolla huomasin takapihalla muovisäkin kyljessä etanan. Ison paksun etanan. Toki tiedän, että etanat eivät ole toivottuja vieraita kasvimaalla, mutta minkäs minä luonnolleni voi. Etana sai jäädä pihaan ja pahasti pelkään, että kun kaaleissani ja mansikoissani alkaa olla jotain syötävää, etana on kutsunut kaikki kaverinsakin jo puutarhajuhliin.

Muurahaisia, etanoita ja näkyipä viikolla metsikössä jäniskin. Että se siitä puutarhanhoidosta.... satoa tuskin kannattaa odotella.