Viimeinen konferenssipäivä valkeni aurinkoisena. Hotellihuoneesta oli sekä kahvi että vessapaperi lopussa, joten lähdimme nopeasti kohti konferenssipaikkaa. Aamiaisen jälkeen lähetin hotellin infoon sähköpostia puuttuvista asioista ja luettuani lähettämäni meilin purskahdin nauruun. Puhelimeni ennakoiva tekstinsyöttö oli tehnyt tepposet ja yhdistänyt englannin kielellä kirjoitettuun viestiin suomen kielen sanoja. Olin siis ilmoittanut jättäväni tuomiorovastin ja että vessasta puuttuu Anderssonit!!!!
Tänään luennot loppuivat jo yhdeltä ja lounaan jälkeen lähdimme viemään entisen pomomme lentokentälle. Illalla oli vielä tiedossa perinteinen suomalaisten illallinen ja olimme arvioineet ehtivämme hyvin. Matka lentokentälle sujui hyvin, mutta takaisin tullessa juutuimme liikenneruuhkaan.
Ensin ajattelin, että on vain ruuhka-aika, mutta kyse olikin jostain aivan muusta. Kurkottelin ikkunasta nähdäkseni edessäni olevan pakettiauton eteen ja lopulta näin sen: JUNA! Todellakin tasoristeyksessä seisoi juna eivätkä autot päässeet liikkumaan yhtään minnekään. Paikalla oli paloautoja ja poliiseja, mutta ei toivoakaan päästä moneen tuntiin eteenpäin.
Lopulta pääsimme tekemään U-käännöksen ja palaamaan takaisin, mutta minne? Navigaattori kehotti koko ajan palaamaan takaisin reittiä, jossa juna oli. Päätimme ajaa Turnpikelle ja sitä pohjoiseen, kunnes navigaattorin olisi pakko hakea uusi reitti.
Saavuttuamme hotellille vessaan oli tuotu "Anderssonit" ja ehdimme käydä suihkussa ja laittaa itsemme valmiiksi illalliselle lähtöä varten. Ruth´s Chris Steak House on erinomainen pihvipaikka ja tänä vuonna pääsimme maistelemaan myös erilaisia viinejä.
Hyvä seura, hyvä ruoka ja ateriaa täydentävät viinit olivat täydellinen päätös koferenssille. Illallisen jälkeen lähdimme taksilla takaisin hotellille ja pakkaamaan loput tavaramme, sillä aamulla olisi lähtö kohti New Yorkia ja kotia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti