Maailman pelastajat

Tiistai valkeni kylmänä ja  koleana. Lähtiessämme hotellilta lämpötila oli vain 16 astetta eikä se tuntunut siitä nousevan. Tänään istuimme luennoilla aamuyhdeksästä iltakuuteen ja päivä oli rehellisesti sanottuna väsyttävä. Paljon tuli uutta ja mielenkiintoista tietoa.

Perinteisesti konferenssin tiistai-iltana on ollut juhlat jossain alueen huvipuistossa eikä tämä vuosi ollut poikkeus. Lähdimme illalla tilausbusseilla Universalin studiolle, joka oli varattu kokonaan meidän käyttöömme.

Studiolla meitä odotti ensin punainen matto sekä valinnan mukaan virvokkeita ja monenlaista syötävää. Kiersimme katselemassa lasvasteita ja päädyimme Transformersien luokse. Koska omat lapseni ovat jo aikuisia, en muistanutkaan näiden robottien olemassaoloa.  Kuljimme muiden perässä ajattelematta lainkaan, että olimme menossa pelastamaan maailman! Päädyimme nimittäin paikkaan, jossa meille kaikille annettiin 3D-lasit ja astuimme junamaiseen kulkuneuvoon. Voi hyvä tavaton, millainen matka oli edessä! Huusimme ja nauroimme vuorotellen kulkuneuvon keikkuessa ja täristessä keskellä robottien taistelutannerta. Aivan riemastuttavan hauskaa ja kulkupelin palattua viimein takaisin saimme kiitokset maailman pelastamisesta.

Kävimme myös katsomassa 4D-elokuvan Shrekistä. Työkaverini kävi lisäksi vuoristoradassa, joka näytti jo niin hirveältä, etten halunnut edes kokeilla. Ilta oli onneksi hieman lämmennyt ja olin ottanut neulepuseron mukaani, joten pimeässä yössä oli mukava kävellä ja katsella ympärilleen.