Nyt meni hermot!

 Maalasin siis maustehyllyn oranssilla maalilla. Maalasin olohuoneessa, missä ei ollut mitään vertailukohdetta värisävylle. Kun laitoin maustehyllyn keittiön seinälle ja vertasin vieressä olevaan oranssiin kaapinoveen, maustehyllyn väri oli lähempänä vauvan kakkaa kuin oranssia. Jos minulla olisi ollut verenpainemittari olkavarressani kiinni, olisi lukemat varmasti olleet hälyttävät. 

Pieleen siis meni. Olin yrittänyt jo aiemmin etsiä kirkkaan oranssia maalia, mutta löysin vain 50 ml purkeissa olevia. Puoli desilitraa ei riittäisi yhtään mihinkään. Rautakaupoista toki saisi ihan mitä väriä tahansa, mutta en pääse rautakauppoihin ja sen vuoksi joudun valitsemaan joko verkkokaupoista tai sitten Sellon tai Myyrmannin kauppakeskuksista. Kummassakaan ei ole kunnollisia rautakauppoja. 

Aloin kuumeisesti googlettaa netistä ja päädyin keskustelufoorumiin, jossa puhuttiin autoista, traktoreista jne. Ja sieltä löysin vinkin, mikä maali on oikean sävyinen. Nyt on siis tilattu kirkkaan oranssia maalia ja voin sanoa, että tuohon yhteen maustehyllyyn olen upottanut jo niin paljon rahaa, että alkaa olla keittiöni arvokkaimpia esineitä. Nyt siis vain odottelen, että tilaukseni saapuu perille. 

Tulin tänään vähän surulliseksi, kun erehdyin kertomaan maalikatastrofistani Facebookissa. Sain sellaisia neuvoja "kavereiltani", joiden perusteella huomasin, että he eivät tunne minua lainkaan. Ehdottivat asioita, joihin pitäisi olla oma auto (ja minullahan ei ole edes ajokorttiakaan) tai sitten pitäisi huristella taksilla sinne ja tänne. Jotkut myös haastoivat minut tietämykselläni maalien ominaisuuksista. En oikein ymmärrä miksi, koska Google on olemassa. Aivan varmasti olen itsekin ollut joskus nk besserwisser, mutta ainakin sain taas takaisin roppakaupalla. Siperia opettaa vai oliko se Karma is a bitch? 

Hyvää tässä päivässä kuitenkin oli, että siskoni lähti pitkästä aikaa kanssani viemään Stellaa iltalenkille. Käveltiin tunnin verran ja kun palattiin takaisin, kysyin siskoltani, tulisiko hän katsomaan keskeneräistä keittiöremonttia. Hän meinasi ensin hakea kotoaan hengityssuojaimen, mutta sanoin, että minulla on niitä eteisen ovenpielessä valtava määrä. Olisin tarjonnut siskolleni ennen hänen lähtöään lasillisen viiniä, mutta innovaatiomme viinin juomiseen tarkoitetusta ffp3-hengityssuojaismesta - mitä siis yhdessä suunnittelimme - ei ollut vielä valmis. 

Ihanaa, kun on taas kevät! Ei lumitöitä, ei liukasta, ei kylmää. Pian istutaan taas ulkona pihoilla ja koronavirusta saa sataa vaikka taivaan täydeltä, mutta mikään ei estä nauttimasta auringosta. Niin ja se pandemiatilanne....14 kuollutta lisää ei ole hyvä  asia.