keskiviikko 10. huhtikuuta 2013

Ikitalvi

Tässä huhtikuussa ei ole mitään keväistä! Eilen kiskoin villatakkia päälleni palellessani ja ajattelin, että ei nyt huhtikuussa enää laiteta lämmitystä päälle. Tänä aamuna annoin periksi.

Olen asunut tässä taloyhtiössä pian 22 vuotta ja tämä on ensimmäinen kerta, kun on tarvinnut huhtikuussa lämmittää. Yleensä olen laittanut lämmityksen päälle aikaisintaan marraskuussa ja viimeistään helmi-maaliskuun taitteessa ottanut pois. Monena vuonna olen lämmittänyt vain joulusta hiihtolomaan ja onpa ollut muutama vuosi, jolloin ei ole tarvinnut tätä rivitaloasuntoa lämmittää lainkaan. Ja koko talven on voinut kulkea kävelykengillä.

Toissapäivänä alkoi tupruttamaan lunta. Aivan kuin lunta ei olisi ollut riittävästi jo ennestään. Ja juuri, kun kuopus kaverinsa kanssa oli saanut pihasta jäätikköä hakattua irti.

Koska kotona oli kylmä kuin itänaapurin ikuisuudessa, päätin nousta ylös, laittaa aamiaista ja katsoa digiboxilta vanhan Holmesin huopaan kääriytyneenä. Aamiaiseni nimesin retroaamiaiseksi, koska leivän päälle viipaloimani paprika näytti kovasti 70-luvulla kodintekstiileissä suosiossa olleelta kuviolta.

Ennen töiden aloittamista laitoin vielä tiikerikatkaravut aasialaistyyliseen marinadiin lounasta varten. Marinadiin raastoin tuoretta inkivääriä ja sen sekaan lisäsin valkosipulimurskaa, tuoretta korianteria, punaista chiliä, soijakastiketta ja seesamiöljyä. Rasiaan vain kansi kiinni ja ravut jääkaappiin odottamaan lounastaukoa.

Päivä lähtikin vierimään nopeasti. Olen - ensimmäistä kertaa - tämän viikon päivystäjänä. Toki olen päivystänyt niitä sovelluksia, joiden tekemisessäkin olen ollut mukana. Nyt päivystin kaikkea.

Puhelinpalaverin jälkeen oli aika käydä paistamassa ravut, keittämässä nuudelit ja tekemässä nopeasti pikapaistettuja kasviksia. Lounasta syödessäni kävin maksamassa huutamani retrotäkin, jonka alla aion nukkua öisin ruususen unia.

Kun työpäivä oli pulkassa, paistoin vielä pannukakun. Ja se meni ihan pannukakuksi: jäi löysäksi ja vuokaan kiinni, vaikka vuoka oli voideltu. Noh, marjojen ja kermavaahdon kanssa meni alas rumempikin tekele.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti