keskiviikko 1. heinäkuuta 2020

Kaikesta ei voi kirjoittaa

Itkettää. Tunnen olevani häpeällisen etuoikeutettu, koska en muutamassa kuukaudessa vanhentunut kahtakymmentä vuotta. Kuulun niihin hyväosaisiin, joiden elämään pandemia ei loppujen lopuksi vaikuttanut kovinkaan paljoa. Tänään tapasin ihmisen, jota en meinnannut edes tunnistaa samaksi ihmiseksi kuin vain muutama kuukausi sitten edellisen kerran tavatessamme.

Kirjoittaisin mielelläni enemmän, mutta tunnistettavuuden vuoksi en voi. Pandemia - kuten mikään muukaan maailmassa tai elämässä - ei ole oikeudenmukainen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti