"Hauskaa juhannusta, teidän talo palaa"

Juhannusaaton aamu alkoi aivan samalla tavalla kuin muinakin lämpiminä kesäaamuina. Laitoin aamiaiseksi ohrapuuroa ja marjoja sekä kahvia. Aamupäivällä tuli Citymarketin kotiinkuljetus ja tilaamani juhannusherkut. Kaapit ja jääkaapit ovat taas täynnä. Mielessäni jo suunnittelin illaksi paistettua kuhaa ja valkoviinikastiketta, uusia perunoita jne...noh, toisin kävi.

Tyttäreni piti iltapäivällä tulla hakemaan Mango, mutta sovimme, että minä vien Mangon kotiin. Meillä on sisällä remontin keskellä niin hiostavan kuuma, että oikein mielelläni lähdin ulos ylimääräiselle kävelylle. Kello oli noin 15:10, kun lähdin Mangon kanssa. En huomannut pihassa mitään tavallisuudesta poikkeavaa. Palasin takaisin noin puoli tuntia myöhemmin. Jo kaukaa haistoin palaneen käryn. Tajusin heti, että nyt ei olla grillaamassa kasleria eikä makkaraa. Jokin oikeasti palaa. Pääsin Terhotien päätyyn ja samalla näin, miten paksu savupilvi nousee kotini yläpuolella. Siitä kuvakulmasta näytti aivan siltä kuin juuri minun asuntoni olisi ollut tulessa.

Vaikka tekoniveleni ovatkin oikein hyvät, en osannut arvatakaan, miten nopeasti näillä pääsee juoksemaan! Lähestyessäni kotiani ymmärsin, että viereinen rakennus on tulossa. Rakennus, jossa siskoni asuu. Palokunta ei ollut vieä paikalla, mutta vaihdoin  muutaman sanan paikalle kerääntyneiden naapureiden kanssa ja selvisi, että palokunta on jo tulossa. Juoksin kotiin, suljin parvekkeen oven ja ikkunat. 

Palava asunto on vain noin 20 metrin päässä omasta asunnostani, joten laitoin Stellalle valjaat valmiiksi, jos pitäisi lähteä evakkoon. Soitin siskolleni, joka on kesämökillään. Toivotin hauskaa juhannusta ja kerroin, että talo, jossa hän asuu, on tulessa. Luonnollisesti siskoni hätääntyi. Ensin kilpikonnistaan, jotka olivat kotona terraarioissaan. Puhelun jälkeen nappasin kaksi pahvilaatikkoa, juoksi siskoni kotiin (onneksi meillä on toistemme vara-avaimet), laitoin kilpikonnat laatikoihin ja vein vanhemmilleni.

Palokunnan piti tarkistaa kaikki rakennuksen asunnot, joten kävin vielä avaamassa siskoni kodin oven palokuntaa varten. Istuin parvekkeella ja seurasin tilannetta. Valmiina sitten menemään sulkemaan siskoni kodin oven. Kävin vielä naapurini kanssa laittamassa siskoni asunnosta ilmanvaihdon pois päältä. Ihan vain varmuuden vuoksi.

Palokunta sai palon hallintaan, mutta asunto paloi asumiskelvottomaksi. Kävin Stellan kanssa päiväkävelylle, mutta en saanut mielestäni lohduttomasti itkevää naapuriani, joka kauhuissaan katsoi kotinsa ikkunoista leiskuvia liekkejä. Yleensä saan voimaa luonnossa liikkumisesta, mutta tänään olin vain äärettömän surullinen ja pahoillani naapurini vuoksi. 

Juhannustunnelmani oli poissa. Ei huvittanut laittaa ruokaa eikä varsinkaan grillata yhtään mitään. Ajattelin tilata jotain Pizza Drivestä, mutta se oli suljettu. Yritin paria muuta paikkaa, mutta tuloksetta. Sain tilatessani tekstiviestinä aina tarkistusnumeron, mutta kun olin syöttänyt tarkistusnumeron selaimessa olevaan kenttään, tarkistusnumero oli muka virheellinen. Viisi kertaa yritin ja sen jälkeen luovutin. Paistoin kuhafileet paistinpannulla, lisäksi suoraan paketista Tuorekset -kasviksia sekä kermaviiliin Estrellan-dippimaustepussi. Siinä juhannusruuat. 

Vähän ennen puolta yötä lähdin vielä Stellan kanssa ulos. Käymään Lammaslammella, jossa melkein joka juhannusaatto olen puolen yön aikaan käynyt. Pihassa tapasin palaneen asunnon asukkaat. Olivat hakemassa kotoa jotain tavaroita. Juteltiin jonkin aikaa. Sanoin naapureille, että jos vain jotenkin voin auttaa jossain, tulkaa pyytämään. 

Lammaslammen laiturilla oli porukkaa juhannusta viettämässä, joten jäin Stellan kanssa vähän kauemmas penkille istumaan. Istuin siinä hiljaa miettien. Pyysin jumalilta naapurille voimia jaksaa eteenpäin. Juuri nyt en voinut muutakaan tehdä.

Juuri eilen löysin tavaroita järjestellessäni kopion vanhasta lehtileikkeestä ja julkaisin sen hieman huvittuneena seinälläni Facebookissa. Iltasanomat 2.7.1991. Siskoni tänään kysyi, oliko minun pakko manata tulipaloja. Mietin mielessäni, että entä jos en olisikaan lähtenyt viemään Mangoa? Jos olisinkin vain siivonnut etupihaa, kuten olin suunnitellut? Hajuaistini on erinomainen eikä tuossa Martinlaakson tapauksessakaan kukaan muu naapurustossa ollut huomannut yhtään mitään. Vaikka silloin kävin soittamassa vastapäisen asukkaan ovikelloa ja kysyin haiseeko hänen mielestään palaneelta, hän vastasi, että ei haise. Mutta minä tunsin sen hajun.Onneksi. 

Ruislinnun laulu korvissani

Tähkäpäiden päällä täysi kuu;

Kesä-yön on onni omanani

Kaskisavuun laaksot verhouu

En ma iloitse, en sure, huokaa;

Mutta metsän tummuus mulle tuokaa

Puunto pilven, johon päivä hukkuu

Siinto vaaran tuulisen, mi nukkuu

Tuoksut vanamon ja varjot veen;

Niistä sydämeni laulun teen

Sulle laulan neiti, kesäheinä

Sydämeni suuri hiljaisuus

Uskontoni, soipa säveleinä

Tammenlehvä-seppel vehryt, uus

En ma enää aja virvatulta

Onpa kädessäni onnen kulta;

Pienentyy mun ympär' elon piiri;

Aika seisoo, nukkuu tuuliviiri;

Edessäni hämäräinen tie

Tuntemattomahan tupaan vie.

- Eino Leino: Nocturne - 

Hyvää Juhannusta!