Uusi normaali vai vanha epänormaali?

Miksi sunnuntait menevät aina niin nopeasti? Ja tiistai taas on viikon pisin päivä? Tänään en sentään nukkunut kymmeneen asti, joten vapaapäivä ei mennyt ihan harakoille. Eilen tuli valvottua myöhään. Katsoin yötä myöten rikossarjoja suoratoistopalveluista. Sarjamurhaajaohjelmaa oli turvallista katsoa karvaisten kavereideni kanssa eli kapeassa sängyssäni ohjelmaa katselivat koirani Stella sekä kissani Luna ja Tikru. Katsoin tänään valokuvaa eiliseltä ja valkoisen lakanan alta pilkistävissä jalkaterissäni olisi oikeastaan pitänyt olla isovarpaassa nimilappu ja kuva olisi sopinut mainiosti meneillään olevaan ohjelmaan.

Aamulla sain siis kammettua itseni ylös sängystä jo kahdeksan aikaan. Laitoin aamiaiseksi panineja, joista sitruunapesto tulikin parilassa huokoisen paahtoleivän läpi. Leipien välissä peston lisäksi Serranon kinkkua, mozzarellaa, rucolaa, kirsikkatomaatteja sekä makeaa sipulia. Lisäksi aamiaisella kahvia, omenatuoremehua, mansikoita sekä Valion Irsih cream& cofee -rahkaa. Tikru oli aamaiseen pettynyt, vaikka kaivoinkin sille paninin välistä vähän kinkkua. 

Päivän käytin tavaroiden lajittelemiseen. Taas on kertynyt valtava määrä paperia. Kaikki pitää lajitella. Mitä mahdollisesti tarvitsee vielä ja mitä voi heittää roskikseen. Roskikseen menevistä taas repiä irti mahdolliset henkilötunnukset ja muut tunnistetiedot. Jostain syystä minulle tulee edelleenkin myös paperiversiona laskuja, jotka tulevat myös verkkopankkiini e-laskuina. Pitääpä selvittää, miten saan niistä paperilaskujen lähettämisen kokonaan pois.

Muistin taas muutaman viikon tauon jälkeen jakaa lääkkeet dosettiin. Varsinaisia lääkkeitä minulla ei mene kuin verenpaineeseen ja siitepölyallergiaan, mutta en muista ottaa vitamiineja, jos ne eivät ole dosetissa. Ja pysyypä yöpöytäkin siistimpänä, jos siinä ei ole purkki poikineen 

Päivällä leivoin muffinsseja. Näistä tuli todella hyviä. Niin hyviä, että voisin oikeastaan laittaa reseptinkin (ohjeesta tulee 12 muffinssia)
- 100 g voita
- 2 kananmunaa
- 1,25 dl maustamatonta jugurttia
- 2 rkl Monin Salted Caramel  -makusiirappia
- 2,5 dl vehnäjauhoja
- 2 dl sokeria
- 1 dl kaakaojauhoa
- 1,5 tl vaniliinisokeria
- 0.5 tl leivinjauhetta
- 12 kpl pehmeitä kermatoffeekaramelleja

Sulata voi ja anna sen jäähtyä. Seoita voi, kananmunat, jugurtti sekä makusiirappi keskenään. Sekoita toisessa kulhossa vehnäjauhot, kaakaojauhe, vaniliinisokeri sekä leivinjauhe. Sekoita  molemmat seokset keskenään ja jaa voideltuun muffinssivuokaan. Laita jokaiseen muffinssiin yksi kermakaramelli ja paina karamellia hieman, jotta taikina peittää sen. Paista 175-asteisessa uunissa 20-25 minuuttia.

Päivälliseksi lämmitin eilen broilerin jauhelihasta ja riisistä tekemääni laatikkoa. Voimakkaasti karrilla maustetusta laatikkoruuasta tuli myös väriltään hauskan keltaista. Lisäksi vain salaattia. 

Iltalenkin jälkeen kävin taas Stellan kanssa vanhempieni luona kahvilla. Istuttiin ja juteltiin. Isäni on aikeissa lähteä ensi viikolla siskoni kanssa puutarhaliikkeeseen, koska isäni ei enää aja itse autoa. Menevät aamulla, jotta olisi vähemmän asiakkaita. Siskoni käy normaalisti töissä ja kaupoissa sekä tapaa aikuisia lapsiaan, jotka elävät aika normaalia elämää. On siis mahdollista, että siskoni olisi saanut tartunnan ja siten mahdollista, että isänikin saa tartunnan siskoltani, jos ei puutarhaliikkeestä sitä saisi.

Uskoisin, että riski tartuntaan on  aika pieni. Kuitenkin riski on olemassa. Koronaviruksen on todettu aiheuttavan vaurioita keukojen lisäksi munuaisiin ja sydämeen. Minulla ei ole 7 vuoden takaisen hoitovirheen vuoksi enää kuin oikea  munuainen. En halua ottaa edes pientä riskiä, että menettäisin myös sen tai ainokaiseeni jäisi sairastumisen jälkeen vajaatoiminta. Se  ei yksinkertaisesti ole minulle vaihtoehto. Tulee siis parin viikon tauko vanhemmillani käymiseen.

Ihmiset lähelläni palaavat vähitellen normaaliin elämään. Nekin, jotka ovat tähän asti kaikin tavoin vältelleet altistumasta virukselle. Omaehtoinen karanteeni ei ole minulle ollut mitenkään kohtuuttoman vaikeaa. Tilasin jo parin vuoden ajan ennen pandemiaakin päivittäistavarat kotiinkuljetuksella. Saatoin kyllä piipahtaa lähikaupassakin, jos olin unohtanut tilauksestani jotain tai alkoi yllättäen tehdä mieli jotain sellaista, mitä en ollut tilannut. Pandemian aikana olen kuitenkin oppinut tekemään tilaukseni siten, ettei lähikaupassa käymiselle ole mitään tarvetta. Kaikki isot tai painavat tavarat olen myös tilannut jo pitkään verkkokaupoista kotiinkuljetuksella. Minulla kun ei ole koskaan ollut ajokorttia eikä autoa, joten olen aina tarvinnut kotiinkuljetuksen sellaisille tavaroille, joita en pysty kuljettamaan bussissa.

Vuodet nivelrikkopolvien kanssa aiheuttivat sen, että en oikeastaan enää kaivannutkaan kaupoissa kiertelyä. Selaan mieluummin verkkokauppoja ja teen ostokseni  niistä. Ennen pandemiaa kävin  mielelläni Vagabondassa syömässä, juomassa lasillisen viiniä tai hakemassa intialaista ruokaa ihan vain nähdäkseni muita ihmisiä, koska etätyössä ei muita tapaa. Nyt tämäkin tarve tuntuu kadonneen jonnekin. Ehkä siksi, että on kesä ja voin istua omalla pihallanikin viiniä nauttien?

En ole ennenkään ollut kovin ahkera museoissa, konserteissa ja muissa tapahtumissa kävijä. Tämän vuoden alussa päätin aktivoitua ja hankin niin museokortin kuin lippuja erilaisiin tapahtumiin ja konsertteihin. Mitään niistä en ehtinyt käyttää, kun koronavirs jo alkoi levitä. Uusi normaalini ei siis ole tässäkään suhteessa muuttanut mitään. Elin jo ennen pandemiaa monen mielestä epänormaalia elämää ja nyt vanhasta epänormaalista on tullut uusi normaali.

Yli 60% kaikista Suomessa todetuista tartunnoista on pääkaupunkiseudulta (Helsinki, Espoo ja Vantaa). Vaikka tilanne näyttääkin tilastojen mukaan rauhalliselta, en aio vielä hurrata. Juhannuksen jälkeen en kuitenkaan aio enää päivittää tilastoani joka päivä. Kerran viikossa saa riittää.