Remontti jatkuu. Käteni ovat jo kuivat kuin hiekkapaperi. Täytyy muistaa laittaa yöksi jotain rasvaa käsiini. Kynnet alkavat muistuttaa riisipaperia. Olen kuitenkin tyytyväinen asioihin, jotka olen saanut aikaan. Huomenna työhuoneen kimppuun.
Iltalenkillä Stellan kanssa rapasin miniäni. Hän oli käynyt hakemassa pihastani vielä yhden parvekkeelle sopivan tuolin, jonka olin luvannut heille. Pitkästä aikaa halasin miniääni. Vaikka olenkin perusluonteeltani aika introvertti ja erakko, silti huomasin,miten paljon olenkaan kaivannut läheisiäni. Juhannuksen jälkeen täytyy tehdä pientä arviota, jos voisi tätä omaakin eristäytymistä vähitellen purkaa.
En erityisemmin välitä puuroista, mutta joskus puuro on ihan hyvä aamiainen. Varsinkin silloin, jos ei ole tarkoitus syödä lainkaan lounasta. Ohrapuuroa ja karhunvatukoita, karjalanpiirakka ja kananmuna, tuoremehu sekä capuccino. Näillä eväillä pärjäsin oikein hyvin iltaan asti.
Iltaan mennessä olin saanut keittiöni siihen kuntoon, että pystyin laittamaan jo kunnolla ruokaakin. Lihapullia tomaattikastikkeessa, tagliatelleä ja salaattia. Jos huomenna ehdin ja jaksan pestä olohuoneen lattian ja takapihalla olevat tuolit ovat kuivuneet, huomenna grillataan.
Ja sitten se pandemiatilanne. Juhannuksen jälkeen täytyy neuvotella lähisuvun kanssa asiasta. Jospa tämä olisikin jo tässä?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti