Erilainen äitienpäivä

Äitienpäivän aamu alkoi aurinkoisena, vaikka viikolla oli säätiedotuksessa luvattu jopa räntää. Keitin itselleni kahvia ja tein kananmuna-katkarapuvoileivän, jonka sunnuntaisen tapaani söin sängyssä televisiota katsellen. Yhdessä Tikrun kanssa tietenkin.

Aamupäivällä kävin Stellan kanssa päiväkävelyllä ja nyt oli ihmisiä enemmän liikkeellä kuin moneen päivään. Lapsia oli pihalla leikkimässä ja aikuisiakin pyöräilemässä ja kävelyllä. Alkoi tuntua miltei normaalilta. Ehkä tämä onkin se "uusi normaali", mistä nyt puhutaan.

Olin sopinut isäni kanssa, että käyn onnittelemassa äitiä viiden aikaan ja juodaan silloin äitienpäiväkahvit. Siksi laitoinkin päivällisen tavallista aikaisemmin. Olin suunnitellut äitienpäiväksi ihan muuta ruokaa kuin spagettia ja lihapullakastiketta, mutta aloin aamusta seuraamaan Yle Areenasta 10-osaista tanskalaista sarjaa Kun tomu laskeutuu ja sen vuoksi halusin laittaa ruuaksi vain jotain nopeasti valmistuvaa. 

Vanhempieni luona aika vierähti nopeasti. Oli mukavaa taas istua saman pöydän ääressä, jutella ja nauraa yhdessä. Jälleen kerran olen kiitollinen tästä mahdollisuudesta eristäytyä niin, että voin tavata iäkkäitä vanhempiani, mutta olihan tämä aika erilainen äitienpäivä, kun kahvipöydästä puuttuivat pandemian vuoksi muut läheiset.