Mitä saa tehdä ja mitä ei?

Olemme eläneet erikoisessa tilanteessa jo parin kuukauden ajan. Seuranneet lukuisia uutisia, ajankohtaisohjelmia sekä eri  alojen asiantuntijoiden haastatteluja. Olemme seuranneet keskustelua sosiaalisessa mediassa. Olemme hämmentyneitä siitä, ketä uskoa ja ketä ei. Olemme hämmentyneitä siitä, saako jotain tehdä vai ei. Olemme hämmentyneitä siitä, keneltä pitää saada lupa.

Todellisuudessa asia on hyvin yksinkertainen, vaikka äidinkielemme antaakin hyvin usein tulkinnanvaraa. Ihmiset tulkitsevat saman lauseen eri tavoin. Usein sen mukaisesti, mikä sopii parhaiten omaan ajattelutapaan.

Mitkä asiat sitten ovat kiellettyjä? Yli 10 hengen julkiset kokoontumiset. Et voi istua picnicillä 11 hengen porukassa puistossa, mutta voit istua siellä esimerkiksi kolmen ystäväsi kanssa. Voit kuitenkin viettää iltaa omassa kodissasi 11 ystäväsi kanssa. Kotisi ei ole julkinen tila.

Et saa mennä elokuviin, museoon, uimahalliin ja muihin vastaaviin paikkoihin. Et tosin saa mennä muulloinkaan, jos nämä paikat ovat suljettuina. Ylipäätään et saa nyt etkä tulevaisuudessakaan mennä sellaisiin paikkoihin, jotka eivät ole auki.

Et saa mennä omaisena hoivalaitoksiin, sairaaloihin yms paikkoihin ilman perusteltua syytä. Rajoituksista huolimatta esimerkiksi terminaalivaiheessa olevaa omaistaan saa tavata ja puoliso tai muu tukihenkilö mennä mukaan synnytykseen. Lupa pitää kuitenkin hakea kyseiseltä laitokselta, ei pääministeriltä, iltapäivälehdiltä tai sosiaalisesta mediasta.

Siinäpä ne. Ulkomaillekin voi matkustaa, mikäli siihen on viranomaisten hyväksymä syy. Suomen kansalainen tai Suomessa pysyvästi asuva saa palata ulkomailta Suomeen. Palatessa täytyy kuitenkin pysyä 14 vrk karanteenissa.

Kaikkea muuta sitten saakin tehdä. Saa käydä ulkona, saa käydä kaupassa, saa käydä kampaajalla, saa käydä kuntosalilla jne jne. Lista on loputon, joten en ala luettelemaan. Kunhan muistaa, että mikäli ovi on lukossa, väkisin ei kyseiseen tilaan saa tunkeutua. Ei saanut ennen pandemiaakaan. Saa tavata läheisiään, saa tavata ystäviään. Kunhan muistaa julkisen kokoontumisen maksimikoon.

Ja nyt tulee se tärkein: suositus. Suositus on ohje, jonka noudattaminen on toivottavaa. Se ei ole käsky eikä määräys. Poikkeustilan aikana usein kuultu termi "vahva suositus" on ohje, jonka noudattaminen on erittäin toivottavaa. Sekään ei ole käsky eikä määräys. Jos ei toimi suosituksen mukaisesti, siitä ei seuraa rangaistusta eikä muutakaan sanktiota. Nopeusrajoitusten noudattaminen ei ole suositus. Jos ei noudata ja jää kiinni, rapsahtaa sakot. Suositus taas on esimerkiksi kolmen kuukauden palkkaa vastaava summa säästössä, nk puskurirahasto. Jos sellaista ei ole, ei saa sakkoja eikä joudu edes pankinjohtajan nuhdeltavaksi.

Mihin suosituksia sitten tarvitaan? Suositus herättää yksilön ajattelemaan asiaa. Miettimään, mitä hyötyä tai haittaa suosituksen noudattamisesta on. Miettimään, voisiko jonkin asian tehdä toisella tavalla kuin mihin on tottunut. Jos aiemmin on kaupan kanssajonossa tottunut tyrkkäämään ostoskärrynsä suoraan edessä olevan takapuoleen kiinni, onko se todellakin niin välttämätöntä, että ei mitenkään voi seistä ostoskärryineen vähän kauempana. Me suomalaiset olemme hyvin monissa tilanteissa suorastaan mestareita pitämään etäisyyttä muihin ihmisiin, mutta joissain tilanteissa emme. On suositeltavaa - siis toivottavaa -  petrata niissä tilanteissa, missä meillä on parantamisen varaa.

Kun mietimme erilaisia suosituksia, huomaamme, että niistä on hyötyä joko itsellemme tai jollekin toiselle. Useimmiten molemmille. Suosituksia ei kuitenkaan ole syytä noudattaa silloin, jos suosituksen noudattamisesta aiheutuu vahinkoa itselle tai toiselle. Suosituksen noudattamisessa tai noudattamatta jättämisessä on käytettävä omaa harkintaa. Tämä on vaikeaa erityisesti silloin, kun sekä suosituksen noudattaminen että noudattamatta jättäminen ovat molemmat huonoja vaihtoehtoja. On valittava kahdesta pahasta pienempi paha. Vallitseepa sitten kumman tahansa, on hyvä miettiä, miten sen voisi tehdä mahdollisimman pienellä riskillä ja vähin vahingoin.

Läheskään kaikkiin asioihin ei tarvita suosituksia. Ei ole tarvittu ennen pandemiaa eikä nyt pandemian aikanakaan. Ei tarvita suosituksia siihen, montako kertaa vuorokaudessa voi käydä vessassa tai ostaako appelsiineja vai banaaneja. Ei tarvita suosituksia siihen, laittaako päähänsä hatun vai pipon. Ei tarvita suosituksia siihen, lukeeko lehden vai soittaako ystävälle. Suurin osa asioista on sellaisia, joista yksilö kykenee päättämään ihan itse. Maalaisjärjellä ja omien mieltymystensä mukaisesti, ilman suosituksia. Tällainen asia on myös nyt paljon puhuttanut suojamaskien käyttö. Jos haluat käyttää suojamaskia, käytä. Jos et halua käyttää, älä käytä. Niin kauan, kun suojamaskin käyttöä ei ole kielletty, voit halutessasi käyttää. Ja niin kauan, kun suojamaskin käyttöä ei ole määrätty pakolliseksi, voit olla halutessasi käyttämättä.

Luna antoi juuri vahvan suosituksen, että sen masua rapsutetaan. Ehkä menen nyt rapsuttamaan ennenkuin Luna määrää rapsutuspakon. Pärjäilkää ja pysykää terveinä... niin fyysisesti kuin psyykkisestikin!