torstai 7. toukokuuta 2020

Etätyön ainoa huono puoli

Yli 7 vuoden etätyön jälkeenkään en ole keksinyt etätyön tekemisestä mitään huonoa. Aikaa säästyy, kun ei tarvitse aamuin illoin kulkea kodin ja työpaikan väliä. Päivät tuntuvat pidemmiltä. Eikä työmatkoihin mene rahaakaan.

Hyvä ja ergonomisesti oikein suunnoteltu työpiste on tärkeä. Jos työasento on huono, niskat ja selkä kipeytyvät helposti. Varsinkin silloin, jos tekee suurimman osan työpäivästä työtä staattisessa asennossa. Etätyössä kukaan ei ihmettele, jos kesken palaverin tekee niskajumppaa. Oma työpisteeni on tällä hetkellä varsin hyvä, mutta olen yhä enemmän alkanut kaivata työhuonettani. Kesälomaa odotellessa!

Omalla työpaikallani ei oikein voi rupatella työkaverin kanssa, koska se häiritsisi samassa huoneessa olevia muita työkavereita. Silloin, kun piti tehdä yhdessä jonkun muun kanssa työtä, oli siirryttävä neuvotteluhuoneeseen. Siellä ei kuitenkaan ollut kuin perinteinen neuvotteluhuoneen iso pöytä ja pöydän ympärillä tuolit eikä siis ergonomiasta tietoakaan. Välillä niskat olivat niin jumissa, että edes pää ei kääntynyt. Etätyössä parityöskentely onnistuu oikein hyvin Teamsin avulla. Tai vaikka useammankin kanssa. Päivän mittaan voi myös laittaa viestejä työkaverille ja jos ei jaksa näpytellä, otetaan Teams-puhelu.

Etätyössä on helppoa yhdistää työ ja kotityöt. Tämä vaatii kuitenkin opettelua ja aikataulujen hahmottamista. Jos seuraavasta päivästä on tulossa kiireinen, voi aamulla ennen töiden aloittamista laittaa vaikkapa palan porsaankasleria mausteineen uuniin matalaan lämpöön hautumaan. Kun työpäivä on ohi, uunista voi ottaa valmiin pulled porkin. Taukoja voi hyödyntää esimerkiksi laittamalla pyykit pesukoneeseen tai nostamalla puhtaat pyykit narulle. Jos haluaa kahvitauolla pienen happihyppelyn, voi käydä viemässä roskat ulos. Varsin usein ole lounastauolla käynyt koiran kanssa puolen tunnin lenkillä ja syönyt lounaani tietokoneen ääressä töitä tehdessäni.

Mutta mikä sitten on huono puoli? Riippuu toki työstäkin, mutta minun työssäni työhön uppoutuminen. Kun ei tarvitse katsoa kelloa sitä silmällä pitäen, että olisi lähdettävä töistä kotiin, aika saattaa kulua todella nopeasti. Tänään uppouduin niin syvälle erääseen ohjelmointiongelmaan, että unohdin kokonaan viedä koiran ulos. Kun Stella tuli monta tuntia normaalin ulkoiluaikansa jälkeen viereeni katsomaan, vieläkö istun silmät kiiluen tietokoneen ääressä, havahduin koko asiaan.

Lounas, päivällinen ja iltapala olivat siis tänään yksi ja sama ateria. Broileria, herneitä ja cashew-pähkinöitä kookoskermakastikkeessa, nuudeleita sekä vähän kasviksia. Huomenna olisi taas perjantai ja toivon, että viikonloppuna olisi grillaamiseen sopiva sää.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti