Ankea asuinpaikka

Työkaverini liitti minut eilen illalla Facebookissa yli miljoonan jäsenen ryhmään, jossa ihmiset eri puolilta maailmaa jakavat kotiensa ikkunoista ja parvekkeilta otettuja valokuvia. Ryhmän tarkoituksena on tuoda iloa ja tsemppausta maailmassa pandemian vuoksi eristyksissa oleville ihmisille.

On ihanaa katsella kuvia, joissa aurinko paistaa, turkoosi meri ulottuu taivaanrantaan asti, kaupunkia halkovassa kanaalissa näkyy veneitä, taustalla siintää vuoria ja pihoilla on upea kirjo erivärisiä kukkia. Siis hieman erilaista kuin mitä näkyy omasta ikkunastani. Osassa julkaistuja kuvia on käytetty erilaisia suodattimia, jollaisten käytöstä minä en tiedä yhtään mitään. Siitä huolimatta moni asuu paikassa, joka näyttää lähinnä paratiisilta. Tai sitten kaupunkien keskustoissa tai kauniilla maaseudulla.

Ihailin lounastauolla kuvia ja lopulta huomasin moskovalaisen naisen laittaman kuvan. Kuvassa näkyi Neuvostoliiton aikaiset korkeat kerrostalot räntäsateessa. Kuva oli muiden kuvien joukossa niin surullisen liikuttava, että laitoin hänen kuvansa kommenttiin lohdutukseksi  eilisen blogissakin julkaisseeni kuvan lumen peittämästä metsästä. Koko iltapäivän minua on hymyilyttänyt, kun mieleeni on palannut moskovalainen kerrostalo.

Tänään ei sentään ole satanut lunta eikä räntää. Ei edes vettä vaan aurinko paistoi. Aamupäivällä kävin ottamassa parvekkeelta kuvan. Halusin ottaa kauniimman  kuvan, jonka voisin julkaista ryhmässä. Kuvan otettuani kuitenkin huvittuneena  totesin, että aika ankealta näyttää.

Huhtikuun puoliväli ei todellakaan ole vuoden kauneinta aikaa Pöhkörinteessä. Eikä varsinkaan rivitaloasuntoni parvekkeelta katsottuna. Näkyy vain vastapäinen talo, muutama mänty sekä lehdettömiä puita  ja vaalenasininen taivas. Syksyisinkin on kauniimpi maisema. Taidan jättää oman kuvan julkaisemisen odottamaan siihen asti, että puissa on lehdet. Tuossa yllä olevassa kuvassa muuten piha, jossa on nyt lehdetön omenapuu, on siskoni asunnon piha. Asumme siis näin lähellä toisiamme. Ihan en pystyisi heittämään parvekkeeltani kivellä siskoni ikkunaan, mutta ei paljon puutu.

Tänään laitoin päivälliseksi paistettua broileria, risottoa sekä vihersalaattia. Risoton valmistin alkoholittomaan valkoviiniin, koska muutakaan ei nyt ole. Viikonlopun aikana täytyy tehdä Saksasta viinitilaus.